Tähtitiede:stratosfääri
stratosfääri
| stratosfääri |
Stratosfääri on ylin ilmakehän kerros, johon ihminen on päässyt turvautumatta avaruuslentojen tekniikkaan. Aikoinaan kuuluisa Lockheed U-2 -tiedustelukone (jota nykyisin käytetään ilmakehän tutkimuksiin) pystyy lentämään 30 kilometrin korkeudessa. Kaasupalloja voidaan lähettää yli 40 kilometrin korkeuteen.
Stratosfäärin alaosissa lämpötila on jokseenkin vakio, ja sama kuin tropopaussissa. Yläosissa lämpötila kasvaa korkeuden mukana, kunnes se stratopaussissa on samaa luokkaa kuin maanpinnalla. Ylöspäin kohoavan lämpötilan ansiosta stratosfääri on kuin valtava inversiokerros. Se on stabiili kerros, jossa pystysuuntaiset virtaukset ovat hyvin heikkoja.
Kosteutta stratosfäärissä samoin kuin muissa sen yläpuolella olevissa kerroksissa on hyvin vähän.
Stratopaussissa ilmanpaine on enää 1/1000 merenpinnan tason paineesta. Ilman ohuudesta huolimatta stratosfäärillä on merkittävä osuus maanpäällisen elämän suojelijana. Kuten edellä ilmakehän aiheuttaman ekstinktion yhteydessä todettiin, Auringon lyhytaaltoinen säteily absorboituu hajottamalla mm. happimolekyylejä atomeiksi. Vapaat happiatomit sitoutuvat hyvin herkästi happimolekyyleihin ja muodostavat kolmiatomisia happimolekyylejä eli otsonia O3. Ultraviolettivalo puolestaan absorboituu otsonimolekyyleihin hajottaen niitä takaisin happiatomeiksi ja -molekyyleiksi. Otsonikerroksessa vallitsee tasapaino, jossa otsonia syntyy ja tuhoutuu yhtä paljon.
Stratosfääriin absorboituu kaikki Auringon UV-C-säteily ja osa UV-B-säteilystä. Tämä lyhytaaltoisen säteilyn absorptio lämmittää stratosfäärin ilmaa. Absorption vuoksi ultraviolettisäteilyn määrä käy sitä vähäisemmäksi mitä syvemmälle ilmakehään se tunkeutuu ja samalla vähenee sen lämmittävä vaikutus. Ylhäältä päin tapahtuva lämmitys selittää, miksi stratosfäärissä lämpötila kohoaa ylöspäin mentäessä, toisin kuin troposfäärissä.
Suurin osa ultraviolettisäteilystä imeytyy otsonikerrokseen, eikä pääse maanpinnalle saakka. Nykyisille elämänmuodoille ultraviolettisäteily olisi tuhoisaa, joten otsonikerroksen antama suoja on elintärkeä.
Stratosfäärillä on toinenkin suojaava vaikutus. Avaruudessa lentelee suurienergisiä protoneja ja raskaampia atomiytimiä, jotka myös ovat elämälle vaarallisia. Tätä kosmista säteilyä osuu jatkuvasti myös maapalloon. Tyypillisesti stratosfäärissä nämä hiukkaset törmäävät ilmakehän molekyyleihin. Törmäyksessä syntyy ryöppy sekundäärisäteilyä, joka koostuu paljon harmittomammista hiukkasista, pääasiassa myoneista.
Helmiäispilvet ovat oikeastaan ainoa paljain silmin nähtävä stratosfäärin ilmiö. Nämä harvoin esiintyvät värikkäät pilvet liikkuvat noin 20-30 kilometrin korkeudessa.
Erikieliset vastineet
| stratopause | englanti (English) | |
| stratosphere | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.12.2024: Tähtitiede:stratosfääri. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:stratosfääri.)