Karhunvartija


Karhunvartija

Määritelmä laaja tähdistö, joka pohjoisessa rajoittuu Isoon karhuun ja Lohikäärmeeseen ja etelässä Neitsyeen

Selite Pohjoisin osa on Suomesta katsottuna sirkumpolaarinen. Parhaiten tähdistön voi nähdä kevätöinä.

Mytologiaa

Tähdistön alkuperä on hämärän peitossa. Nimi esiintyy jo Odysseuksessa muodossa Bootes (boiotialainen), joka erään teorian mukaan tulee härän ajajaa tarkoittavista sanoista. Tähdistö tunnetaankin joissakin kielissä myös Kyntömiehenä. Suomenkielinen nimi on käännös tähdistön vaihtoehtoisesta nimestä Arktouros, joka tarkoittaa karhunkatsojaa. Tästä nimestä johtuva Arcturus viittaa nykyisin tähdistön kirkkaimpaan tähteen.

Tähtiä

Arcturus (alfa Boo)
Nekkar (beta Boo)
Seginus (gamma Boo)
Izar (Pulcherrima) (epsilon Boo)
Muphrid (eta Boo)
Merga (h Boo)

Arcturus on taivaan neljänneksi kirkkain tähti; sen magnitudi on melko tarkasti nolla. Arcturus on Aurinkoa viileämpi ja punaisempi jättiläistähti.

Izar on yksi niitä kaksoistähtiä, joita kannattaa katsoa, vaikkei aiheesta kovin kiinnostunut olisikaan. Selvästi eriväriset komponentit erottuvat jo pienellä kaukoputkella.

Tähtijoukkoja

Kaikki Karhunvartijan alueella olevat syvän taivaan kohteet ovat hyvin himmeitä. Kirkkain niistä on pallomainen joukko NGC5466, jonka voi nähdä pienelläkin kaukoputkella himmeänä utuläiskänä.

Meteoreja

Karhunvartijan pohjoisosassa sijaitsee Kvadrantidien meteoriparven radiantti. Parven nimi on peräisin Kvadrantin (Quadrans Muralis) tähdistöstä, joka aikoinaan muodosti osan Karhunvartijasta. Kvadrantidien meteoreja näkyy tammikuun alkupäivinä, suunnilleen 1-5.1. Maksimin aikaan meteoreja voi näkyä jopa toistasataa tunnissa.

Tieteellinen nimi Boötes

Erikieliset vastineet

Bootes	englanti (English)
Herdsman	englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Tähtitiede:Karhunvartija. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:Karhunvartija.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →