Vesimies


Vesimies

Määritelmä eläinradan tähdistö Kauriin ja Kalojen välissä

Selite Aurinko näkyy Vesimiehen suunnassa suunnilleen helmikuun puolivälistä maaliskuun alkupuolelle. Vesimiehen lähistöllä on useita veteen liittyviä tähdistöjä. Eteläpuolella on Etelän kala, pohjoisessa Delfiini, itäpuolella Valaskala ja Kalat. Kauempana idässä on Eridanus-virta.

Vesimiehen tähdet eivät muodosta kovin selvästi hahmottuvaa kuviota. Helpoimmin tähdistön löytää siirtymällä Pegasuksen neliöstä neliön lävistäjän verran lounaaseen (alaoikealle). Parhaiten Vesimies näkyy elo--marraskuussa.

Mytologiaa

Vesimies kuvataan tavallisesti vesiruukkua kantavaksi mieheksi. Ruukusta valuva vesivirta päättyy Etelän kalan suuhun. Tämä taivaalla virtaava vesi liittyy Välimeren alueen sadekauteen. Viitisentuhatta vuotta sitten Aurinko oli Vesimiehen suunnassa talvipäivänseisauksen aikaan, siis juuri sadekauden keskellä.

Suunnilleen puoli vuotta talvipäivänseisauksen jälkeen päiväntasaajan ympäristön sateet ulottuvat Niilin latva-alueille ja saavat joen tulvimaan. Tähän liittyy egyptiläinen uskomus, jonka mukaan Vesimies täyttää ruukkunsa upottamalla sen Niilin veteen ja aiheuttaa näin Niilin tulvan. Tulvan aikaan Vesimies näkyi aikoinaan keskiyöllä etelässä, siis Egyptistä katsottuna juuri Niilin alkulähteiden suunnassa.

Tähtiä

Sadalmelik (alfa Aqr)
Sadalsuud (beta Aqr), Vesimiehen kirkkain tähti
Sadachbia (gamma Aqr)
Skat (delta Aqr)
Albali (epsilon Aqr)
Situla (kappa Aqr)
Ancha (theta Aqr)

R Aqr on pitkäjaksoinen muuttuja, jonka kirkkaus vaihtelee välillä 5.8-11.6 magnitudia. Maksimissaan tähti näkyy siten juuri ja juuri paljain silmin. Jakson pituus on 386.96 vuorokautta. Maksimien laskettuja hetkiä ovat mm. 7.4.1998, 29.4.1999 ja 20.5.2000.

Messier'n luettelon yksi erikoisuus on M73, joka on vain neljän tähden ryhmä.

Tähtijoukkoja

Vesimiehen näyttävin kohde on pallomainen joukko M2, joka näkyy helposti kiikarilla. Yksittäisiä tähtiä alkaa erottua 10--15 cm:n kaukoputkilla. Joukon koillisosassa saattaa näkyä tumma ulospäin kaartuva juova. Joukon etäisyys on noin 50000 valovuotta, joten se on lähes kaksi kertaa niin kaukana kuin Linnunradan keskus.

Toinen Vesimiehen pallomainen joukko on M72, joka on edellistä paljon himmeämpi.

Sumuja

NGC 7009 on planetaarinen sumu, jolle lordi Rosse antoi nimen Saturnus-sumu. Nimen syynä on sumun poikki kulkeva tumma juova, jonka vuoksi sumu muistuttaa hieman Saturnusta. Juova näkyy kuitenkin vain suurella kaukoputkella.

NGC 7293 on mahdollisesti meitä lähinnä oleva planetaarinen sumu; sen etäisyydeksi on arvioitu 120 pc eli 400 valovuotta. Valokuvissa näkyy sumun kierteinen muoto, minkä vuoksi sumu tunnetaan myös nimellä Helix-sumu (eli Kierresumu). Sumun näennäinen läpimitta on peräti 15' eli puolet Kuun läpimitasta. Pintakirkkaus on hyvin alhainen, joten sumun näkemiseen tarvitaan hyvät olosuhteet ja valovoimainen kiikari tai kaukoputki. Silloinkin sumu näkyy melko heikosti, eikä kierrerakennetta pysty erottamaan.

Tieteellinen nimi Aquarius

Erikieliset vastineet

Aquarius	englanti (English)
Water Bearer	englanti (English)
Water Carrier	englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.11.2024: Tähtitiede:Vesimies. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:Vesimies.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →