Tähtitiede:nova
nova
| nova |
Novien purkaus on nopea. Kirkastuminen saavuttaa päivässä tai parissa maksiminsa, joka tavallisilla novilla on tyypillisesti 7-16 magnitudia normaalikirkkautta suurempi. Tämän jälkeen seuraa vähittäinen himmeneminen, joka jatkuu kuukausia tai vuosia.
Toistuvilla novilla kirkastuminen on vajaat 10 magnitudia ja kääpiönovilla 2-6 magnitudia. Molemmilla tyypeillä purkaukset ovat uusiutuvia. Toistuvilla novilla purkausten väli on muutamia kymmeniä vuosia ja kääpiönovilla 20-600 vuorokautta. Purkautumisväli riippuu purkauksen voimakkuudesta: mitä suurempi purkaus, sitä pitempi latautumisaika. Kirkkaudenmuutos on verrannollinen suunnilleen väliajan logaritmiin. On mahdollista että tavalliset novat noudattavat samaa kaavaa. Niiden kirkastuminen on kuitenkin paljon suurempi kuin toistuvilla novilla, ja siksi purkausten väliajat ovat myös pitkät. Tavallisten novien tulisi purkautua tuhansien tai miljoonien vuosien välein.
Havainnot ovat osoittaneet, että novat ja kääpiönovat ovat komponentteina lähekkäisissä kaksoistähtijärjestelmissä. Järjestelmän toisena osapuolena on normaali tähti ja toisena valkea kääpiö, jonka ympärillä on kaasurengas.
Lähekkäisen kaksoistähden tapauksessa normaali tähti täyttää Rochen rajansa ja siitä virtaa ainetta pienempään tähteen. Kun massaa on siirtynyt riittävästi valkean kääpiön pinnalle, alkaa vedyn fuusio räjähdyksenomaisesti ja sinkoaa tähden ulkokuoren pois. Tällöin kirkkaus kasvaa nopeasti. Purkautuneen kaasukuoren laajetessa tähden lämpötila laskee ja luminositeetti vähitellen pienenee. Purkaus ei kuitenkaan lopeta naapuritähdestä tulevaa massavirtaa, ja vähitellen kääpiötähteen kertyy lisää ainetta seuraavaa räjähdystä varten.
Laajeneva kaasuvaippa havaitaan novan spektrissä olevina absorptio- ja emissioviivoina, joiden Dopplerin siirtymästä voidaan laajenemisnopeudeksi laskea noin 1000 km/s. Kaasukuoren hajotessa avaruuteen sen spektri muuttuu samanlaiseksi kuin tyypillisillä harva-aineisilla emissiosumuilla. Novaa ympäröivä laajeneva sumu voidaan joskus havaita myös valokuvista.
Suuri osa oman Linnunratamme novista jää tähtienvälisten pilvien peittoon ja siksi niiden todellista määrää on vaikea saada selville. Andromedan galaksista tehtyjen havaintojen mukaan novia räjähtää siellä 25-30 kpl vuodessa. Kääpiönovien määrä on paljon suurempi. Lisäksi on olemassa novamaisia muuttujia, joilla on useita novien ominaisuuksia, mm. tähden ulkopuolella olevasta kaasusta aiheutuvia emissiospektriviivoja ja kirkkauden vähäistä, nopeaa muuttumista. Nämä muuttujat, joista osaa sanotaan symbioottisiksi tähdiksi, ovat kaksoistähtiä, joissa pienen komponentin ympärillä on kaasurengas. Siihen virtaa seuralaisesta massaa, joka aiheuttaa renkaaseen osumiskohtaansa kuuman pisteen. Tähdessä ei kuitenkaan tapahdu novapurkauksia.
Eräs mielenkiintoinen muuttuja on eta Carinae. Se on tällä hetkellä 6 magnitudin tähti, jota ympäröi paksu, laaja pöly- ja sumupilvi. eta Carinae oli 1800-luvun alkupuolella Siriuksen jälkeen taivaan kirkkain tähti. Vuosisadan puolivälissä se melko nopeasti heikkeni 8 magnitudiin, mutta on 1900-luvulla vähän kirkastunut. Tähteä ympäröivä pilvi on taivaan kirkkain aurinkokunnan ulkopuolinen infrapunasäteilijä. eta Carinae säteilee sumuun suuria määriä energiaa, jonka sumu absorboi ja säteilee uudelleen infrapuna-aallonpituudella. Ei tiedetä, onko eta Carinaen tapauksessa kyse novan tapaisesta purkauksesta vai onko se hyvin nuori tähti, joka ympäröivän paksun pilven takia ei pääse kehittymään normaalisti.
Erikieliset vastineet
| nova | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.12.2024: Tähtitiede:nova. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:nova.)