Tähtitiede:ydinaikaskaala

    Tieteen termipankista

    ydinaikaskaala

    ydinaikaskaala
    Määritelmä aika, jossa tähti säteilee kaiken ydinreaktioissa vapautuvan energiansa
    Selite Tämän ajan likimääräinen pituus saadaan laskemalla se aika, jossa kaikki käytettävissä oleva vety muuttuu heliumiksi.

    Suoritettujen tähtien kehityslaskujen perusteella tiedetään (ja voidaan myös teoreettisesti osoittaa), että tähdet kykenevät muuttamaan vain runsaat 10 % vetyvarastostaan hitaan kehitysvaiheensa aikana, minkä jälkeen seuraava kehitys tapahtuu hyvin nopeasti aikaisempaan verrattuna. Koska vedyn palamisessa noin 0.7 % massasta muuttuu energiaksi, on

    tn ~ 0.007 × 0.1 Mc2/L.

    Auringolle saadaan tn= 1010 vuotta, joten

    tn ~ (M/MAurinko) / (L/LAurinko) × 1010 vuotta.

    Tästä lausekkeesta saadaan ydinaikaskaala, kun siihen sijoitetaan tähden massa M ja luminositeetti L. Auringolle ydinaikaskaala on siis noin 10 miljardia vuotta, mutta esimerkiksi tähdelle, jonka massa on 30 Auringon massaa, tn on vain noin 2 miljoonaa vuotta. Tämä seuraa siitä, että tähden luminositeetti kasvaa erittäin voimakkaasti, kun massaa kasvatetaan.

    Erikieliset vastineet

    nuclear time scaleenglanti (English)

    Käytetyt lähteet

    Zubenelgenubi

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 15.11.2024: Tähtitiede:ydinaikaskaala. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:ydinaikaskaala.)