Tähtitiede:galaksi
galaksi
galaksi |
Galaksien ominaisuudet vaihtelevat melkoisesti. Pienimpien luminositeetti on vain 105 ja kirkkaimpien jopa 1012 kertaa Auringon luminositeetti. Massa ja kokoa on vaikea määrittää, koska galakseilla ei ole selvää ulkoreunaa. Jos tarkastellaan vain kirkasta keskiosaa, kääpiögalaksin massa voi olla 107 Auringon massaa ja läpimitta yhden kiloparsekin luokkaa. Suuren galaksin massa puolestaan voi olla 1013 Auringon massaa ja läpimitta ja 60 kpc.
Ulkomuotonsa perusteella galaksit jaetaan spiraaligalakseihin, linssimäisiin, elliptisiin ja epäsäännöllisiin galakseihin (ks. myös Hubblen luokittelu). Aktiivissa galakseissa havaitaan nopeita ja usein epsäännöllisiä kirkkauden muutoksia.
Aurinko ja kaikki paljain silmin näkyvät tähdet kuuluvat Linnunrataan, joka on tyypillinen spiraaligalaksi.
Linnunradan naapurigalakseja ovat eteläisen taivaan Magellanin pilvet. Ne näkyvät paljain silmin, mutta eivät Suomesta. Suomessakin näkyvissä on Andromedan galaksi M31, joka hyvissä oloissa erottuu paljain silmin himmeänä utuläiskänä. Se on hyvin samanlainen galaksi kuin oma Linnunratamme.
Galaksit eivät jakaudu avaruuteen tasaisesti, vaan muodostavat galaksiryhmiä ja laajempia galaksijoukkoja.
Galaksit ovat ilmeisesti syntyneet jo maailmankaikkeuden kehityksen varhaisessa vaiheessa. Niiden syntyyn liittyy kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä.
Erikieliset vastineet
galaxy | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Tähtitiede:galaksi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:galaksi.)