Tähtitiede:Merkurius

    Tieteen termipankista

    Merkurius

    Merkurius Mariner 10 -luotaimen kuvaamana. (Lähde: NASA)
    Merkurius
    Selite
    radan isoakselin puolikas 57.9 milj. km = 0.387 AU
    etäisyys Auringosta 0.31 - 0.47 AU
    kiertoaika Auringon ympäri 88 vuorokautta
    radan eksentrisyys 0.206
    radan inklinaatio 7.0°
    ekvaattorisäde 2440 km
    pyörähdysaika 59 vuorokautta
    vuorokauden pituus 176 vuorokautta
    massa 3.3×1023 kg = 0.055 Maan massaa
    tiheys 5.4 g/cm3
    geometrinen albedo 0.106
    kuita ei ole

    Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa joko ilta- tai aamutaivaalla; kauimmillaan se voi olla korkeintaan 28 asteen päässä Auringosta. Suomen leveyksillä se näkyy matalalla vaalealla taivaalla, joten sen havaitseminen on aina varsin vaikeaa.

    Merkurius on parhaimmillaan melko kirkas ja helposti näkyvissä paljain silmin, mutta vaikeutena on sen löytäminen valoisalta taivaalta. Eteläisemmillä leveyksillä Merkuriuksen voi havaita hyvin helposti. Merkurius näkyy vuodessa pariin, kolmeen otteeseen, pari viikkoa kerrallaan suurimman elongaationsa lähellä, ks. sisäplaneetan liike. Parhaiten näkymisajankohdat saa selville Ursan vuosikirjasta Tähdet.

    Kaukoputkella katsoen Merkuriuksella nähdään samanlaiset vaiheet kuin Kuulla. Kun Merkurius on lähimmillään Maata, se on Maan ja Auringon välissä, jolloin pimeä puoli on Maahan päin. Tämä tekee planeetan tutkimisen varsin hankalaksi.

    Pinnalta on erittäin vaikea erottaa yksityiskohtia, joiden avulla voisi päätellä edes pyörähdysajan. Aikoinaan luultiin Merkuriuksen aina kääntävän saman puolen Aurinkoa kohti. Todellinen pyörähdysaika saatiin selville vasta tutkahavainnoista 1960-luvulla. Merkuriuksen pyörähdysaika akselinsa ympäri on täsmälleen 2/3 kiertoajasta Auringon ympäri. Niinpä joka toisella kierroksella Merkurius kääntää saman puolen Aurinkoon päin aina samassa kohdassa rataansa.

    Vuorokauden pituus Merkuriuksessa on peräti 176 maapallon vuorokautta eli pitempi kuin millään muulla planeetalla. Pyörähdysakseli on likimain kohtisuorassa ratatasoa vastaan.

    Ainoa toistaiseksi Merkuriuksen ohittanut luotain on Yhdysvaltain Mariner 10, joka maalis- ja syyskuussa 1974 ja maaliskuussa 1975 ohitti Merkuriuksen kaikkiaan kolme kertaa. Kuvista paljastui Kuuta muistuttava maisema: planeetan pinta on kauttaaltaan erikokoisten törmäyskraatterien peitossa.

    Kraatterit ovat vanhoja, pääosin 3-4 miljardia vuotta. Merkuriuksen pinta ei ole uusiutunut lainkaan, ts. vulkaanista toimintaa tai mannerliikuntoja ei Merkuriuksessa ole ollut. Merkuriuksella ei myöskään ole ilmakehää.

    Erikieliset vastineet

    Mercuryenglanti (English)

    Käytetyt lähteet

    Zubenelgenubi

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 5.11.2024: Tähtitiede:Merkurius. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:Merkurius.)