Tähtitiede:aureola
aureola | kehä
| aureola | |||
| kehä |
Koska aureola näkyy lähellä Aurinkoa, sen täytyy olla pääasiassa eteenpäin sironnutta valoa. Ilman molekyylit sirottavat valoa melko tasaisesti kaikkiin suuntiin, joten ne eivät voi aiheuttaa aureolaa. Aureolan synnyttävätkin ilmakehässä leijuvat pienet hiukkaset. Näitä ovat pienet vesipisarat, pöly, suolakiteet, savu, siitepöly, ilman saasateet tai vaikkapa hyttysparvi. Hiukkasten läpimitta on noin yhtä mikrometriä (0.001 mm) suurempi. Tällaiset hiukkaset sirottavat valoa voimakkaasti juuri valon kulkusuuntaan ja siten muodostavat Auringon kiekon ympärille kirkkaan aureolan.
Aureola on välittömästi Auringon (tai Kuun) ympärillä näkyvä kirkas alue. Pieni aureola on merkki siitä, että ilmassa on vain vähän valoa sirottavia hiukkasia.
Mitä pienempi aureola on, sitä puhtaampaa on ilma. Ilman ollessa hyvin puhdasta esimerkiksi sateen jälkeen aureola voi olla vain hieman Auringon kiekkoa suurempi; toisinaan se voi ulottua jopa viiden asteen päähän Auringosta.
Pölyhiukkasten sirontakuviot ovat mutkikkaita ja vaihtelevia, joten aureolalla ei ole selvää ulkoreunaa, vaan se sulautuu vähitellen taustataivaaseen.
Aureolan voivat aiheuttaa myös pienet vesipisarat. Pallomaisten pisaroiden aiheuttama sirontakuvio on säännöllisempi kuin pölystä aiheutuva. Tällöin aureolan ulkopuolella voi näkyä värillinen kehä. Kehät näkyvät paljon lähempänä Aurinkoa tai Kuuta kuin samantapaiset rengasmaiset halot. Kehiä voi valolähteen ympärillä olla useita. Parhaimmillaan on Kuun ympärillä nähty viisi kehää. Myös kirkkaimpien planeettojen, Venuksen ja Jupiterin, ympärillä on havaittu kehiä.
Hyvä keino Auringon kehien katselemiseen on tarkkailla Auringon heijastunutta kuvaa ikkunalasista tai vesilätäköstä. Kuun ympärillä oleva kehä on helpompi havaita, koska Kuu ei ole niin sokaisevan kirkas.
Aurinkoa ympäröivä kehä. Aureola on värikkään kehän ja Auringon välissä oleva kirkas alue.
Koska punaisen valon säteet taipuvat enemmän kuin lyhyempiaaltoinen sininen valo, kehän ulkoreuna on punainen ja sisäreuna sininen. Värit toistuvat samassa järjestyksessä kaikissa kehissä, mutta ulommissa kehissä aina himmeämpinä kuin sisemmissä.
Pienissä vesipisaroissa valo taipuu enemmän kuin suurissa, joten ne saavat aikaan laajemman kehän kuin suuret pisarat. Myös kehien kirkkaus ja värikkyys vaihtelevat. Komeimmat kehät näkyvät juuri syntyneissä hahtuvapilvissä. Näissä nuorissa pilvissä pisarat ovat samankokoisa ja niissä syntyvät kehät ovat kirkkaita ja värikkäitä. Vanhoissa pilvissä on erikokoisia pisaroita, jotka aiheuttavat myös erikokoisia kehiä, joiden värit sekoittuvat toisiinsa. Niinpä niissä näkyvät kehät ovat usein vaatimattoman näköisiä.
Erikieliset vastineet
| aureola | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.11.2024: Tähtitiede:aureola. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:aureola.)