Oikeustiede:yksityisyyden suoja työelämässä
yksityisyyden suoja työelämässä
| yksityisyyden suoja työelämässä |
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä koskee työntekijän henkilötietojen suojaa työssä. Siinä säädetään työntekijän henkilötietojen käsittelystä, testeistä ja tarkastuksista sekä niitä koskevista vaatimuksista, teknisestä valvonnasta työpaikalla sekä työntekijän sähköpostiviestin hakemisesta ja avaamisesta. Tavoitteena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä.
Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja (tarpeellisuusvaatimus). Ne liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen, työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin tai johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes työntekijän suostumuksella. Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Muutoin työnantajan on hankittava suostumus tietojen keräämiseen. Suostumusta ei tarvita tietyissä säädetyissä tilanteissa.
Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai muun etuuden suorittamiseksi. Lisäksi työnantaja saa käsitellä näitä tietoja selvitettäessä poissaolon syytä tai jos työntekijä nimenomaisesti haluaa työkyvyn selvitystä. Terveydentilatietoja saavat käsitellä vain henkilöt, jotka valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä, mukaan luettuna päätösten täytäntöönpano.
Työnantajalla on oikeus saada ja käyttää luottotietoja työnhakijan luotettavuuden arvioimiseksi tietyissä säädetyissä tilanteissa, mitkä johtuvat työtehtävien luonteesta. Työnantaja saa käsitellä työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia testitietoja, kun ne sisältyvät työntekijän itsensä toimittamaan huumausainetestitodistukseen. Erikseen on säädetty työnantajan oikeudesta käsitellä työnhakijaa koskevan huumausainetestitodistuksen tietojen. Työnantajalla ei ole oikeutta edellyttää, että työntekijä osallistuu geneettiseen tutkimukseen työhön otettaessa tai työsuhteen aikana. Työnantajalla ei ole oikeutta saada tietää työntekijälle tehdystä geneettisestä tutkimuksesta.
Työnantaja saa toteuttaa kameravalvontaa tiloissaan työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi, omaisuuden suojaamiseksi tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvomiseksi sekä turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi. Kameravalvontaa ei saa lähtökohtaisesti käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa tai muissa henkilöstötiloissa taikka työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa ei saa olla kameravalvontaa. Kameravalvontaa toteutettaessa lähtökohtana on avoimuus. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on ennen kameravalvonnan käyttöönottamista muun muassa selvitettävä työntekijöiden yksityisyyteen vähemmän puuttuvien muiden keinojen käyttömahdollisuudet ja valvonnalla saatujen henkilöitä koskevien tallenteiden käytön suunnittelu. Työnantajan on tiedotettava työntekijöille yhteistoiminta- tai kuulemismenettelyn* jälkeen kameravalvonnan alkamisesta, toteuttamisesta ja siitä, miten ja missä tilanteissa mahdollisia tallenteita käytetään. Työnantajan on tiedotettava kameroiden sijainnista ja kameravalvonnasta, minkä lisäksi sen toteuttamistavasta on ilmoitettava näkyvällä tavalla tiloissa, joissa kameroita on.
Työnantajalla on oikeus hakea tai avata työntekijän sähköpostiosoitteeseen lähetettyjä tai tästä lähettämiä sähköpostiviestejä vain, jos hän on suunnitellut ja toteuttanut sähköpostiviestien suojan toteuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet. Näitä ovat automaattisen vastaustoiminnon käyttö, viestin ohjaaminen toiselle työntekijälle tai suostumus, että poissaolon aikana toinen henkilö ottaa vastaan työntekijälle lähetetyt viestit selvittääkseen, onko kyse työtehtävien hoitamista koskevasta viestistä, josta työnantajan on välttämätöntä saada tieto. Työnantajalle kuuluvien sähköisten viestien esille hakemiseen on oikeus pääkäyttäjällä, joka lähettäjää, vastaanottajaa tai viestin otsikkoa koskevien tietojen perusteella selvittää, onko työntekijälle lähetetty työnantajalle kuuluvia viestejä, joista työnantajan on toimintansa vuoksi välttämätöntä saada tieto, laissa säädettyjen tiettyjen edellytysten täyttyessä. Työnantajalla on oikeus avata sähköisiä viestejä pääkäyttäjän tai toisen henkilön läsnä ollessa, kun on ilmeistä, että viesti on selvästi työnantajalle kuuluva viesti, jonka sisällöstä työnantajan on välttämätöntä saada tieto, eikä viestin lähettäjään tai vastaanottajaan saada yhteyttä viestin sisällön selvittämiseksi tai sen lähettämiseksi työnantajan osoittamaan osoitteeseen. Avaamisesta on laadittava osallistuneiden allekirjoittama selvitys.
Henkilötietojen keräämisen periaatteet ja käytännöt työhön otettaessa ja työsuhteen aikana kuuluvat eri yhteistoimintalainsäädännössä säädettyjen yhteistoimintamenettelyjen piiriin.Kirjoittaja: Helena Lamponen
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:yksityisyyden suoja työelämässä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:yksityisyyden suoja työelämässä.)