puolijohde
Kaikilla aineilla valenssi- ja johtavuusvyön väli ei ole samansuuruinen. Esim. metalleilla on vöiden väli hyvin pieni, vyöt voivat olla osittain päällekkäinkin. Tällaisessa aineessa pääsevät elektronit helposti johtavuusvyöhön ja irti atomista, joten niissä esiintyy runsaasti elektroneja eli negatiiviisia varauksenkuljettajia. Nämä aineet ovat hyviä sähkönjohtajia eli johteita.
Jos valenssi- ja johtavuusvyön väli on suuri, on elektroneja vaikea saada siirtymään johtavuusvyöhön. Aineessa esiintyy vain vähän varauksenkuljettajia ja johtavuus on hyvin huono. Erittäin huonosti sähköä johtavia aineita nimitetään eristeiksi.
Johteiden ja eristeiden väliin jää joukko aineita, joita nimitetään puolijohteiksi. Ne eivät ole johteita eivätkä eristeitä, vaan niiden johtavuus ja vöiden välimatka asettuvat johteiden ja eristeiden välille.
Esimerkkejä hyvistä johteista: hopea, kupari
Esimerkkejä hyvistä eristeistä: kvartsi, monet muovit
Esimerkkejä puolijohteista: germanium, pii
Kieliopillinen koodaus (suomi)
| Sanaluokka | substantiivi |
| Sanamuoto | yhdyssana |
| Perussanatyyppi | |
| Johdostyyppi | -e |
| Yhdysosamuoto | |
| Suku | |
| Alkuperä |
Alaviite
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.12.2024: Nimitys:puolijohde.
(Tarkka osoite: https://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:puolijohde.)