Filosofia:oikeuspositivismi
oikeuspositivismi
| oikeuspositivismi |
Määritelmä
lakiteoria, jonka mukaan lain ja moraalin välillä ei ole välttämätöntä yhteyttä
Selite
Oikeuspositivismissa laki ja moraali erotetaan toisistaan eikä niiden välillä nähdä välttämätöntä yhteyttä. Lakien pätevyys perustuu tiettyihin perustaviin sosiaalisiin tosiseikkoihin. John Austinin (1790-1859) mukaan tämä sosiaalinen tosiseikka on suvereeni (hallitsija). Austinin edustaman klassisen oikeuspositivismin mukaan laki on olennaisesti pakottava, kun taas myöhempi Hans Kelsen (1881-1973) katsoi perustan olevan Grundnorm, perusnormi, ja lakien olevan normatiivisia. H. L. A. Hart (1907-92) katsoi perustan olevan tunnustaminen.
Oikeuspositivismi asettuu luonnonoikeusajattelua vastaan, jonka mukaan lakien ja moraalien välillä ei voi tehdä eroa. Oikeuspositivismi liittyy olennaisesti myös poliittiseen ajatteluun, sillä siinä on kyse lakien velvoittavuuden perustasta.
Oikeuspositivismi asettuu luonnonoikeusajattelua vastaan, jonka mukaan lakien ja moraalien välillä ei voi tehdä eroa. Oikeuspositivismi liittyy olennaisesti myös poliittiseen ajatteluun, sillä siinä on kyse lakien velvoittavuuden perustasta.
Erikieliset vastineet
| legal positivism | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:oikeuspositivismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:oikeuspositivismi.)