logos

Määritelmä antiikin kreikkalaisessa filosofiassa keskeinen termi, joka merkitsee kontekstista riippuen universaalia periaatetta tai voimaa, sielun rationaalista osaa tai määritelmää kaikesta

Selite Termillä on paljon erilaisia merkityksiä, mukaanlukien puhe, maine, ajatus, syy, järki, argumentti, mitta, rakenne, suure, suhde, relaatio, periaate, kaava ja määritelmä. Sen tarkka merkitys on päätettävä kontekstin mukaan, mutta kreikkalaisessa filosofiassa on kolme keskeistä merkitystä.
1. Herakleitos käytti logosta ensin teknisenä terminä, objektiivisena universaalina periaatteena, joka koskee kaikkia ja on kaikkien ymmärrettävissä. Stolaiset käyttivät termiä hieman samaan tapaan, kosmisena voimana, joka on tiedon ja kausaation periaate.
2. Platon ja Aristoteles käyttivät termiä nimeämään sielun rationaalisen osan.
3. Platonilla ja Aristoteleella logos esintyy myös määritelmänä, joka ilmaisee kaikkeuden olemuksellisen luonteen.
Lisäksi esisokraatikko Gorgias (485-380 eaa.) on luonnehtinut logosta suureksi hallitsijaksi, jonka valta perustuu puheen ja kielen voimaan vaikuttaa ihmissieluun.

Lisätiedot kr. legein=sanoa, puhua

Erikieliset vastineet

logos	englanti (English)
logos	kreikka (ελληνικά)

Lähikäsitteet

järki (vieruskäsite)
oleva (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

BunninNYuJ2004

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.4.2024: Filosofia:logos. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:logos.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →