Kirjallisuudentutkimus:dokumenttiromaani
dokumenttiromaani
| dokumenttiromaani |
Alun perin ranskalaisten Edmond ja Jules de Goncourtin 1860-luvulla käyttöön ottama termi. Goncourt-veljekset asettivat romaanin tehtäväksi yhteiskunnallisen ja psykologisen tutkimuksen. Naturalistisissa ja äärimmäisen yksityiskohtaisissa teoksissaan he paneutuivat mm. mielisairaiden ja köyhälistön elämään.
Nykyisin dokumenttiromaanilla tarkoitetaan romaania, joka huomattavassa määrin perustuu asiakirjoihin, esim. lehtiartikkeleihin, julkisiin raportteihin ja arkistoaineistoon sekä niistä lainattuihin otteisiin. Alan klassikkoja ovat amerikkalaisten Theodore Dreiserin An American Tragedy (1925, Amerikkalainen murhenäytelmä) ja Truman Capoten In Cold Blood (1966, Kylmäverisesti). Jälkimmäisen aiheena on Kansasissa 1959 tehty raaka murha. Ensimmäisiin suomalaisiin dokumentaarisiin romaaneihin kuuluu Kemin satamalakkoa käsittelevä Paavo Rintalan Lakko (1956).
Dokumentaarisuus antaa kerronnalle yleensä uskottavuuden ja aitouden tuntua, mutta dokumenttejakin voidaan hyödyntää parodisessa tai satiirisessa tarkoituksessa, kuten Adolf Hitlerin elämästä kertovassa Veikko Huovisen teoksessa Veitikka ( 1971), johon sisältyy myös sepitteellisiä dokumentteja. Kirja sai aikaan melkoisen kohun: päiviteltiin, onko moraalisesti hyväksyttävää esittää verinen diktaattori leikillisessä valossa. Huovinen julkaisi myöhemmin Stalinista samanhenkisen kirjan Joe-setä (1988).Erikieliset vastineet
| documentary novel | englanti (English) | |
| roman documentaire | ranska (français) | |
| dokumentärroman | ruotsi (svenska) | |
| Dokumentarroman | saksa (Deutsch) | |
| dokumentaalromaan | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- nonfiction (vieruskäsite)
- romaani (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 31.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:dokumenttiromaani. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:dokumenttiromaani.)