Oikeustiede:intressivertailu

    Tieteen termipankista

    intressivertailu
    vesioikeus

    intressivertailu
    Määritelmä Intressivertailu on eräs vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytyksistä. Vesilain (587/2011) 3 luvun 4.1 §:n mukaisesti lupa vesitaloushankkeelle voidaan myöntää, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.
    Selite

    Intressivertailussa lupahakemuksen kohteena olevan hankkeen hyötyjä ja haittoja arvioidaan suhteessa toisiinsa. Hyötyjen ylittäessä merkittävästi haitat voidaan vesilain mukainen lupa myöntää, jollei vesilaista tai muusta lainsäädännöstä johdu estettä luvan myöntämiselle. Intressivertailun osalta merkittävyyden kriteerinä on pidetty matemaattisessa mielessä sitä, että hyödyt ovat noin kolmanneksen haittoja suuremmat. Usein intressivertailuharkintaan sisältyy kuitenkin vaikeasti rahassa mitattavia, yleiseen etuun kuuluvia intressejä, jolloin hyödyn ja haitan välisen erotuksen suuruuden ilmaiseminen numeerisesti ei ole mahdollista.

    Hyötyjen ja haittojen arvioinnissa otetaan huomioon sekä yksityiselle että yleiselle edulle aiheutuvat vaikutukset vesilain 3 luvun 6 ja 7 §:n mukaisesti. Tällöin hyötynä otetaan huomioon vesilain 3 luvun 7 §:n mukaisesti maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden tai käytettävyyden parantumisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen sekä hankkeen toteuttamisesta välittömästi saatava muu etu. Yleisen edun määritelmää vesilakiin ei sisälly, mutta tällainen voidaan johtaa vesilain 3 luvun 2 §:ssä ilmaistusta luvantarvekriteerien listauksesta. Yksityiselle edulle aiheutuvina haittoina otetaan huomioon hakijalle myönnettävät käyttö- tai lunastusoikeudet, kustannukset sellaisista vahingoista ja käyttöoikeuksista, joista hakija on hankkeen toteuttamiseksi erikseen sopinut asianosaisen kanssa, ja vastaavassa tarkoituksessa hakijalle vapaaehtoisesti luovutettujen alueiden hankkimiskustannukset sekä muut hankkeeseen osallistumattomalle taholle ja tässä laissa tarkoitetulle ojituksen passiiviosakkaalle aiheutuvat menetykset. Yleiselle edulle aiheutuvia haittoja arvioidaan vastaavasti kuin hyötyjä, ensisijaisesti vesilain 3 luvun 2 §:n suojattujen intressien listauksen kautta.

    Hyötyjen ja haittojen painoarvoa arvioidaan lähtökohtaisesti yleiseltä kannalta katsottuna, mutta arviointi tehdään rahamääräisenä, jos tämä on mahdollista. Sekä hyötyjen että haittojen määrittely eroaa hankekohtaisesti jonkin verran. Esimerkiksi vesistön kunnostushankkeissa, johon sisältyy keskivedenkorkeuden nostamista, hankkeen haitat ovat arvioitavissa rahamääräisinä veden alle jäävän maa-alueen arvon osalta. Tätä vastoin hankkeen virkistyskäyttöhyödyt ovat vaikeammin arvioitavissa rahassa. Vesivoimahankkeissa puolestaan hankkeen hyöty arvioidaan ensisijaisesti vesilain 8 luvun 2 §:n mukaisesti. Hyötynä otetaan tällöin huomioon vuosittain tuotettavan vesivoiman arvo kaksikymmenkertaisena. Tätä vastoin hankkeen haitat esimerkiksi kalakannoille, alueen virkistyskäytölle sekä ekologiselle ympäristölle ovat vaikeammin arvioitavissa rahamääräisesti.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Niko Soininen

    Käytetyt lähteet

    HolloE2006, PietiläJ1973, SoininenN2011, VihervuoriP2013, Äijö&al1992

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:intressivertailu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:intressivertailu.)