Kirjallisuudentutkimus:tajunnanvirta
tajunnanvirta
| tajunnanvirta |
Tajunnanvirtatekniikan tyypillinen piire on, että siinä rikotaan kieliopin, syntaksin ja logiikan sääntöjä . Ensimmäisenä käsitettä muodossa stream of thought käytti amerikkalainen psykologi William James teoksessaan Principles of Psychology (1890). Kirjallisuudessa tajunnanvirta yhdistetään erityisesti modernistiseen proosaan.
Tajunnanvirtatekniikan edeltäjä oli jo 1800-luvulla sisäinen monologi, ja näiden kahden kerrontatekniikan välinen ero on usein ollut hyvin suhteellinen. Sisäisessä monologissa tuodaan esiin lähinnä henkilön ajatuksia, kun taas tajunnanvirrassa esitetään yhtä lailla ajatuksia ja havaintoja. Sisäisessä monologissa tavallisesti kunnioitetaan kieliopin sääntöjä, tajunnanvirrassa yleensä ei: välimerkkejä ei käytetä, lauseet jäävät kesken, uudissanoja on paljon tms.
Sisäisellä monologilla ranskalaisen Edouard Dujardin pienoisromaanissa Les Lauriers som coupés (1887) oli suuri vaikutus James Joyceen tämän luodessa romaaniaan Ulysses (1922, Odysseus/Ulysses). Eräänlaista tajunnanvirtatekniikkaa on kuitenkin havaittavissa jo Laurence Sternen romaanissa The Life and Opinions of Tristram Shandy, Gentleman (1759-67, Tristram Shandy), George Meredithin romaanissa The Ordeal of Richard Feverel (1859, Nuoren Feverelin tulikoe) ja useissa Dostojevskin romaaneissa. Tajunnanvirtaa käyttivät viime vuosisadalla esim. Arthur Schnitzler romaanissaan Leutnant Gustl (1900), Dorothy Richardson 12-osaisessa romaanisarjassaan Pilgrimage (1915-38), Virginia Woolf romaaneissaan Mrs. Dalloway (1925, suom.) ja To the Lighthouse (1927, Majakka), William Faulkner romaanissaan The Sound and the Fury (1929, Ääni ja vimma), Marcel Proust romaanisarjassaan À Ia recherche du temps perdu (1913-27, Kadonnutta aikaa etsimässä) sekä Hermann Broch romaanissaan Der Tod des Vergil (1945).
Kuuluisa esimerkki tajunnanvirrasta on Joycen Ulysseksen loppujakso, jossa seurataan Molly Bloomin tajunnanvirtaa (ote Leevi Lehdon 2012 ilmestyneestä uudesta suomennoksesta):
- hän oli Gibraltarilla sinä vuonna kun synnyin takuulla löysi liljoja sieltä mihin hän istutti sen puun istuttanut ja astuttanut kyllä muutakin oli aikanaan olisi voinut astuttaa minutkin jos olisi tullut vähän aikaisemmin niin en olisi tässä missä olen hänen pitäisi lähteä lipettiin sieltä Freemanista ne vaivaiset šillingit kun sieltä saa menisi konttoriin tai johonkin mistä saa säännöllistä palkkaa tai pankkiin missä hänet voitaisiin asettaa valtaistuimelle päivät pitkät rahoja laskemaan tietenkin hän mieluummin vain vetelehtii kotona niin ettei voi askeltakaan ottaa näkemättä häntä mitä sinulla on tänään ohjelmassa polttaisi edes piippua niin kuin isä niin haisisi mieheltä tai on kiertelevinään ilmoituksia keräämässä kun voisi yhä olla Cuffella ellei olisi tehnyt sitä minkä teki ja sitten minut lähetti paikkailemaan asiaa olisin voinut saada hänelle ylennyksen johtajaksi upean miradan soi minulle kerran pari ensin oli jäykkä kuin piru ihan totta todellako rouva Bloom
Brenda Maddox väittää Joyce-elämäkerrassaan Nora - the Real Life of Molly Bloom (1988), että Joycen tajunnanvirtatekniikka oli Nora-vaimon vaikutusta: Nora ei kirjeissään käyttänyt välimerkkejä eikä yleensä isoja alkukirjaimiakaan, vaan teksti syöksyi paperilta päin lukijaa suorana vuodatuksena samaan tapaan kuin Molly Bloomin tajunnanvirrassa.
Modernisteille tajunnanvirta on merkinnyt kapinointia kaikkitietävää kertojaa vastaan ja kertojan ja henkilöiden välisen valta-asetelman purkamista.Erikieliset vastineet
| stream of consciousness (luo nimityssivu) | englanti (English) | |
| flux de conscience (luo nimityssivu) | ranska (français) | |
| medvetandeström (luo nimityssivu) | ruotsi (svenska) | |
| Bewusstseinsstrom (luo nimityssivu) | saksa (Deutsch) | |
| potok soznanija (luo nimityssivu) | venäjä (русский) | |
| teadvuse vool (luo nimityssivu) | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- sisäinen monologi (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:tajunnanvirta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tajunnanvirta.)