Kirjallisuudentutkimus:kirjallisuuspalkinto
kirjallisuuspalkinto
| kirjallisuuspalkinto |
Kirjallisuuspalkinto on 1900-luvulla kirjallisen ja muunkin julkisuuden kasvun myötä kehittynyt ilmiö, joka on seurannut ja omalta osaltaan nopeuttanut kirjallisuuden tuotteistumista. Arvostetuin kirjallisuuspalkinto on vuodesta 1901 jaettu Nobelin palkinto, huomattavia ovat myös esim. yhdysvaltalaiset Pulitzerin palkinto (1918-), Neustadt-palkinto (1970-), American Book Award (1980-), englantilainen Booker-palkinto (1969-), ranskalaiset Prix Goncourt (1903-) ja Prix Fémina (1904-), saksalaiset Georg-Büchner-Preis (1923-) ja Schiller-Preis (1954-), italialainen Premio Strega (1947-), sekä Pohjoismainen kirjallisuuspalkinto (1962-).
Suomessa kirjallisuuden valtionpalkintoja on jaettu J. V. Snellmanin aloitteesta ensin tilapäisesti vuodesta 1865, sittemmin vakituisesti vuodesta 1898. Ensimmäisen valtionpalkinnon sai Aleksis Kivi komediastaan Nummisuutarit (1864). Valtionpalkintojen merkitys on parin viime vuosikymmenen aikana huomattavasti vähentynyt samalla kun muiden kirjallisuuspalkintojen määrä valtavasti lisääntynyt. Niitä jaetaan nykyään vuosittain noin n. 100. Arvostetuimpia ovat Finlandia-palkinto (1984-), Runeberg-palkinto (1987-) ja Aleksis Kiven palkinto (1936-). Palkintoja jaetaan toisinaan alueellisin perustein, kuten Savonia-palkinto (1987-) ja Karjala-palkinto (1987-). Usein palkinto myönnetään tietyn kirjallisuudenlajin edustajalle, kuten Agricola-palkinto kääntäjälle ja Vuoden johtolanka (1985-) dekkarikirjailijalle. Huomattavia ovat myös J. H. Erkon palkinto (1965-, nykyisin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto) parhaasta esikoisteoksesta ja Kirkon kirjallisuuspalkinto (1975-). Lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnoista mainittakoon Topelius-palkinto (1948-), Arvid Lydecken -palkinto (1969-), Plättä-plakaatti (1975-) ja Finlandia Junior -palkinto (1997-).
Kirjallisuuspalkinnot ja niiden myöntämisperusteet ovat kautta aikojen herättäneet vilkasta keskustelua ja väittelyä. Palkinnoilla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Palkinnot ehdokasasetteluineen lisäävät kirjojen näkyvyyttä ja myyntiä, mutta samalla ne keskittävät yleisön huomiota vain muutamiin teoksiin, jolloin paljon tärkeää kirjallisuutta jää entistä pahemmin katveeseen, ja kirjallisuuden sisäinen epätasa-arvoisuus näyttää kasvavan. Toisinaan kirjailijat ovat protestoineet kilpasysteemiä vastaan kieltäytymällä vastaanottamasta palkintoa. Jean-Paul Sartren kieltäytyi Nobelin palkinnosta 1964; Pirkko Saisio luovutti vuonna 2003 Finlandia-palkintosummansa kokonaan Seksuaalinen tasavertaisuus ry:lle ja hyökkäsi palkintopuheessaan voimakkaasti koko palkintojärjestelmää vstaan.Erikieliset vastineet
| literary prize | englanti (English) | |
| premio literario | espanja (español) | |
| premio letterario | italia (italiano) | |
| prix littéraire | ranska (français) | |
| litteraturpris | ruotsi (svenska) | |
| Literaturpreis | saksa (Deutsch) | |
| literaturnaja premija | venäjä (русский) | |
| kirjanduspreemia | viro (eesti) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:kirjallisuuspalkinto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kirjallisuuspalkinto.)