karelianismi


karelianismi

Määritelmä venäläistämispolitiikan leimaamalla 1890-luvulla virinnyt suomalaisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden kiinnostus karjalais-kalevalaiseen kulttuuriin

Selite

Käsitettä käytti tiettävästi ensimmäisenä Yrjö Hirn kuvaamaan Kalevalan ilmestymisestä alkanutta kiinnostusta Karjalan kansaa ja kulttuuria kohtaan. Vuosina 1890-97 lukuisat kirjailijat, taidemaalarit ja säveltäjät retkeilivät Karjalan laulumailla, tunnetuimpina Axel Gallén, Eero Järnefelt, Juhani Aho, Pekka Halonen, Emil Wikström, Jean Sibelius ja Eino Leino. Leinon Helkavirsiä (1903, 1916) on merkittävä kunnianosoitus kalevalaiselle lauluperinteelle, sen sijaan hänen suurisuuntainen yrityksensä pystyttää Helkanäyttämö epäonnistui. 1910-luvun uuskarelianisteihin kuuluivat Samuli Paulaharju, Sakari Pälsi, Larin-Kyösti ja Ilmari Kianto. Karelianistisia aatteita vaalimaan perustettiin 1919 Kalevalaseura, joka aloitti epävirallisesti toimintansa jo 1911.

Tyypillinen piirre karelianistiselle kuvataiteelle olivat koristeellisuuteen pyrkivä muotokieli, joka heijasteli samanaikaisia jugend ja l'art nouveau -suuntauksia siinä määrin, että karelianismia voidaan pitää niiden kansallisiin aiheisiin sovellettuna muunnelmana.

Karelianismin juuret ovat 1800-luvun nationalismissa, mutta 1900-luvun alkupuolella se sai erityistä painavuutta Suomen poliittisen tilanteen vuoksi. 1910-luvulla esiintyi myös "antikareliaaneja", joita olivat mm. Volter Kilpi ja Joel Lehtonen. Heidän ivansa kohdistui kaikenlaisiin Karjala-intoilijoihin, "Kalevala-kalervoisiin" tai "piilopirtti- ja tuohikultturisteihin", niin kuin Kilpi kuvailee uuskarelianisteja teoksessaan Kansallista itsetutkiskelua (1917). Lehtonen pilkkaa karelianisteja romaanissaan Kerran kesällä (1917), jonka avainhenkilöihin kuuluva maisteri Bongman uhoaa: "Niin, on nyt koottava atlanttisen heimomme viisaudet Kalevalan kankahilta, rakennettava uusi Suomi."

Itsenäistymisen jälkeen karelianismi liittyi usein nationalismiin ja Suur-Suomi -haaveisiin.

Lisätiedot Latinan Carelia=Karjala

Erikieliset vastineet

carelianism	ruotsi (svenska)
karelianism	ruotsi (svenska)
karelianizm	venäjä (русский)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003, OjalaA

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:karelianismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:karelianismi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →