Kirjallisuudentutkimus:Jenan romantiikka
Jenan romantiikka
| Jenan romantiikka |
Saksan kirjallisuuden ohjelmallinen varhaisromantiikka syntyi 1700-luvun lopulla Thüringenissä sijaitsevassa pienessä Jenan kaupungissa, jonka yliopiston professoriksi nimitettiin 1794 Johann Gottlieb Fichte (1762-1814). Hänen edustamansa transsendentalistisen idealismin mukaan maailma on ihmisen luovan hengen ilmentymää. Kaiken olevaisen keskipisteenä hän pitää subjektiivista minuutta. Fichten oppilaan Friedrich Schellingin luonnonfilosofian mukaan luonnonilmiöt ovat sielunliikkeiden heijastusta ja alempiasteista henkeä. Uskonnonfilosofi Friedrich Schleiermacher kehitti oppia ihmisen mystisestä yhteydestä kaikkeuteen.
Näiden filosofien ympärille ryhmittyi joukko runoilijoita ja kirjallisuusteoreetikkoja, joita on kutsuttu Jenan romantikoiksi. Suuntauksen johtavia hahmoja olivat Ludwig Tieckin (1773-1853) ohella veljekset August Wilhelm Schlegel (1767-1845) ja Friedrich Schlegel (1772-1829). Tosin he eivät pitäneet itseään romantikkoina vaan "moderneina", verrattuina antiikin klassisiin kirjailijoihin. Friedrich Schlegel kannusti runoilijoita luomaan dynaamista runoutta, joka muodostaisi universaaleja synteesejä maailmasta. Jenan romantiikan merkittävin runoilija on Novalis (1772-1801), oikealta nimeltään Georg Philipp Friedrich Freiherr von Hardenberg.Erikieliset vastineet
| Frühromantik | saksa (Deutsch) | |
| Jenaromantik | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- romantiikka (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:Jenan romantiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:Jenan romantiikka.)