Kirjallisuudentutkimus:fonosentrismi
fonosentrismi
| fonosentrismi |
Ääni- tai puhekeskeisyys; logosentrismi, jossa puhuminen asetetaan kirjoitusta tärkeämmäksi kielen alkuperäiseksi muodoksi; Jacques Derridan dekonstruktion keskeisiä käsitteitä.
Platonin Faidros-dialogin mukaan Sokrates kritisoi kirjoitettua esitystä siitä, että se on "mykkä kuin maalaus"; ts. kirjoitus ei voi kysyttäessä antaa lisätietoja. Kirjallinen esitys voi sen sijaan auttaa jo tietävää muistamaan asioita. Sokrateelle ja Platonille kirjoitettu esitys merkitsee elävän puheen varjokuvaa (eidolon), silkkaa ajanvietettä ja leikkiä. Derrida esittää teoksessaan De la grammatologie (1967, Of Grammatology), että fonosentrismin harha johtuu käsityksestä, jonka mukaan puhe olisi lähempänä totuudellisuutta kuin kirjoittaminen. Hänen mukaansa puhuminen pohjaa aiempaan kirjoitukseen eli siihen erojen järjestelmään, joka tuottaa kielen merkityksiä. Puhuttu kieli on Derridalle vain yksi kirjoituksen laji; puheen ja kirjoituksen välisen vastakkainasettelun hän purkaa tuomalla mukaan kattokäsitteen "arkkikirjoitus" (archi-écriture). Derridan mukaan arkkikirjoitukseksi kutsuttava yleistetty merkitsemisen periaate ei ole läsnäolon maaräämää, vaan mahdollistaa sekä kirjoitetun että puhutun kielen vapaan elementtien leikin. Tästä näkökulmasta myös filosofia voidaan nähdä yhdenlaisena kirjoituksen muotona.
Kirjallisuudentutkimuksessa fonosentrismi näkyy siinä, miten keskeinen rooli äänen metonymialla on: äänellä on perinteisesti terkoitettu kirjailijan, kirjoittavan subjektin, läsnäoloa kirjoitetussa tekstissä.Erikieliset vastineet
| phonocentrism | englanti (English) | |
| phonocentrisme | ranska (français) | |
| fonocentrism | ruotsi (svenska) | |
| Phonozentrismus | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- logosentrismi (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:fonosentrismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:fonosentrismi.)