Oikeustiede:suomen rikosoikeuden soveltamisala
Suomen rikosoikeuden soveltamisala
| Suomen rikosoikeuden soveltamisala |
Rikoslain 1 luku sisältää säännökset Suomen rikoslain soveltamisalasta. Nämä säännökset perustuvat muutamiin yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin, joiden nojalla ratkaistaan mille valtiolle tuomiovalta rikoksesta kuuluu. Periaatteista tärkein on alueperiaate, jonka mukaan tuomiovalta rikoksesta kuuluu ensisijaisesti sille valtiolle, jonka alueella rikos on tehty. Siten Suomen valtion alueella tehty rikos on Suomen rikosoikeudellisen tuomiovallan piirissä.
Tietyissä tilanteissa myös Suomen valtion ulkopuolella tehdystä rikoksesta voidaan määrätä rangaistus Suomen rikoslain nojalla. Tällöin edellytetään, että rikoksen ja Suomen välillä on tiettyjä liittymäkohtia. Aktiivisen persoonallisuusperiaatteen nojalla liittymäkohdan muodostaa rikoksentekijän kansalaisuus tai pysyvä asuinpaikka. Rangaistus voidaan siten määrätä Suomen rikoslain nojalla rikoksesta, jonka Suomen kansalainen on tehnyt ulkomailla. Vastaavan kaltaisen liittymäkohdan voi muodostaa niin sanottu passiivinen persoonallisuusperiaate, jossa rikoksentekijän sijasta merkitystä annetaan uhrin kansalaisuudelle ja kotipaikalle. Niin sanotun lippuperiaatteen nojalla Suomen rikosoikeuden soveltamisalaan kuuluu myös rikos, joka on tehty suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa.
Kansainvälisessä rikosoikeudessa on vakiintunut kaksi periaatetta, joiden nojalla rikos saattaa kuulua tietyn valtion tuomiovallan alaisuuteen, vaikka sillä ei olisi mitään edellä mainituista liittymäkohdista. Ensimmäinen näistä on niin sanottu sijaislainkäytön periaate, jonka mukaan Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos valtio, jonka alueella rikos on tehty, on pyytänyt rikoksen syytteeseenpanoa suomalaisessa tuomioistuimessa tai rikoksen johdosta esittänyt pyynnön rikoksentekijän luovuttamisesta, mutta pyyntöön ei ole suostuttu.
Viimeinen soveltamisalaa koskevista periaatteista, niin sanottu universaaliperiaate, tulee sovellettavaksi sellaisten kansainvälisten rikosten osalta, jotka on edellytetty kriminalisoitavaksi jossakin kansainvälisessä yleissopimuksessa kiinnittämättä huomiota siihen, missä rikos on tehty, kenen tekemä se on tai keneen se on kohdistunut. Suomen rikoslaissa tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi rahanväärennys, joukkotuhonta, kidutus, ihmiskauppa ja ilma-aluksen kaappaus.Kirjoittaja: Karri Tolttila
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:suomen rikosoikeuden soveltamisala. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:suomen rikosoikeuden soveltamisala.)