Kirjallisuudentutkimus:lukudraama

    Tieteen termipankista

    lukudraama

    lukudraama
    Määritelmä näytelmän muotoon kirjoitettu mutta enemmän luettavaksi kuin näyttämöllä esitettäväksi soveltuva teos, usein runomuotoinen
    Selite Lukudraamoja - oikeastaan lausuntadraamoja - ovat esim. Senecan tragediat, John Miltonin Samson Agonistes (1671, Kuoleva Simson), lordi Byronin Manfred (1817), Percy Bysshe Shelleyn Prometheus Unbound ( 1818-20, Vapautettu Prometheus), Goethen Faustin toinen osa (1832), Robert Browningin Pippa Passes (1841, Pippa kulkee ohi) ja Johannes Linnankosken Kirot (1907).
    Lisätiedot Lukudraama on kuitenkin suhteellinen käsite, sillä ei ole yhtä oikeaa vastausta siihen onko jokin teos vain luettavaksi tarkoitettu vai sopiiko se myös näyttämölle. Nykykäsityksen mukaan mitä tahansa tekstiä voidaan käyttää teatterissa.[1]

    Erikieliset vastineet

    closet dramaenglanti (English)
    teatro para leerespanja (español)
    pièce á lireranska (français)
    théâtre dans un fauteuilranska (français)
    läsdramaruotsi (svenska)
    Buchdramasaksa (Deutsch)
    Lesedramasaksa (Deutsch)
    lugemisdraamaviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003, PavisP1998

    Alaviitteet

    1. PavisP1998

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:lukudraama. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:lukudraama.)