Kirjallisuudentutkimus:muusa

Tieteen termipankista

muusa

muusa
Määritelmä naispuolinen runouden innoittaja; kreikkalaisessa mytologiassa taiteiden ja tieteiden haltia
Selite

Delfoissa muusain palvonta liittyi auringon ja valon jumalan Apollonin kulttiin. Aleksandriassa sijainnut muusien temppeli Museion palveli oman aikansa tiedekeskuksena. Hesiodoksen (700-l. eKr.) laajasta eeppisestä runoelmasta Theogonia (jumalten synty) periytyy käsitys, jonka mukaan muusia oli yhdeksän, kaikki yljumala Zeuksen ja muistin jumala Mnemosynen tyttäriä:

- Erato (armas): lemmenrunouden muusa, tunnuksena kithara,
- Euterpe (iloa tuottava): huilunsoiton muusa, tunnuksena huilu,
- Kalliope (kaunisääninen): epiikan, filosofian ja retoriikan muusa,tunnuksena vahataulu ja kirjoituspuikko,
- Kleio (maine): sankarilaulun ja historian muusa, tunnuksena kirjoituskäärö
- Melpomene (laulaja): tragedian muusa, tunnuksena traaginen naamio,
- Polyhymnia (monilauluinen): hymnilaulun ja pantomiimin muusa; tunnuksena himation eli neliskulmainen villavaippa,
- Terpsikhore (iloitseva): tanssitaiteen ja kuorolaulun muusa, tunnuksena lyyra tai huilu,
- Thaleia tai Thalia (kukkea): komedian muusa, tunnuksena koominen naamio,
- Urania (taivaallinen): didaktisen runouden ja tähtitieteen muusa, tunnuksena taivaanpallo.
Varhaisimpien antiikin lähteiden mukaan muusat asustivat Olymposvuoren rintellä. Sittemmin heidän asuinpaikakseen vakiinnutettiin Helikonvuori Attikan pohjoispuolella Boiotiassa. Roomalaiset sijoittivat muusat Parnassosvuorelle. Viimeistään Homerokselta juontavan näkemyksen mukaan runoilija on eräänlainen muusan innoittama meedio (latinan medius välittäjä), jonka kautta jumalat puhuvat. Antiikissa runo aloitetiin usein invokaatiolla, jossa rukoillaan muusaa laulamaan runoilijan välityksellä, innoittamaan runoilijaa puhaltamalla häneen jumalallista henkeä. Hesiodos ylistää: "Onnellinen on se, jota muusat rakastavat; makeina juoksevat sanat hänen huuliltaan."

Erikieliset vastineet

Museenglanti (English)
Mousakreikka (ελληνικά)
Musalatina (Latina)
museranska (français)
musaruotsi (svenska)
Musesaksa (Deutsch)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:muusa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:muusa.)