Kirjallisuudentutkimus:näkökulma
näkökulma
| näkökulma |
Näkökulma voi olla pysyvä tai vaihtuva. Tarinan saattaa kertoa kaikkitietävä kertoja, jonka asema yleensä vaihtelee ja jota on usein vaikea paikantaa (ulkoinen näkökulma). Näkökulma voi rajoittua kuitenkin vain siihen, mitä tarinan yksittäinen henkilö tai useampia henkilöitä havaitsee (sisäinen näkökulma). Yksikön 1. persoonan kerronnassa (minäkerronta) näkökulma rajoittuu tavallisesti henkilön osittaiseen tietoon ja kokemukseen, eikä siksi mahdollista pääsyä muiden henkilöiden ajatuksiin.
Modernissa kirjallisuudessa on usein käytetty moninkertaista näkökulmaa, jossa tapahtumat näytetään useampien kuvattuihin tapahtumiin osallistuvien henkilöiden asemista käsin, kuten William Faulknerin romaanissa The Sound and the Fury (1929, Ääni ja vimma). Teoksessaan The Thread of Discourse (1975) Joseph Grimes esittää seuraavan näkökulmien jaottelun:
- 1) kaikkitietävyyden näkökulma (fokalisoimattomuus),
2) minäkerronnan osallistuva näkökulma (homodiegeettinen kerronta ja sisäinen fokalisaatio),
3) hän-kerronta subjektiivisesta näkökulmasta (heterodiegeettinen kerronta ja sisäinen fokalisaatio) ja
4) hän-kerronta objektiivisesta näkökulmasta (ulkoinen fokalisaatio).
Erikieliset vastineet
| point of view | englanti (English) | |
| viewpoint | englanti (English) | |
| point de vue | ranska (français) | |
| Blickpunkt | saksa (Deutsch) | |
| Gesichtswinkel | saksa (Deutsch) | |
| Perspektive | saksa (Deutsch) | |
| totška zrenija | venäjä (русский) | |
| vaatepunkt | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- fokalisaatio (vieruskäsite)
- näkökulmatekniikka (osakäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:näkökulma. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:näkökulma.)