Kirjallisuudentutkimus:koominen, komiikka

    Tieteen termipankista

    koominen | komiikka

    koominen
    komiikka
    Selite

    Koomista selittävät teoriat ovat jaettavissa kolmeen pääryhmään:

    1) Ylemmyysteorian (mm. Aristoteles, Cicero, Descartes, Hobbes) mukaan koominen vaikutelma perustuu ylemmyydentuntoon, jonka aiheuttaa toisissa havaittu vaaraton ruumiillinen tai henkinen vajavaisuus, josta itse tunnemme olevamme vapaita.
    2) Loogisen ristiriidan teorian (Schopenhauer) mukaan koominen on äkkiä havaittu vastaamattomuus yleiskäsitteen ja sen alaiseksi alistetun ilmiön välillä.
    3) Psykologisen vastakohdan teorian (mm. Cicero, Kant, Jean Paul, Vischer, Spencer, Bergson) mukaan koominen vaikutelma perustuu psykologiseen vastakohtaan, joka aiheutuu siitä, että suuri paljastuu pieneksi, elävä koneelliseksi tms. Kun odotetun suuren tai tärkeän vastaanottoon varattu sielullinen energia jää käyttämättä, jännittynyt odotus raukeaa tyhjiin ja energian ylijäämä purkautuu nauruun.
    Koomisen kokemusta selittää myös nk. inkongruenssin teoria, jonka mukaan koomiseksi koettu ilmiö pakottaa rinnastamaan ja asettamaan yhteen mielikuvia, joita erilaisuutensa tai vastakkaisuutensa vuoksi ei oikeastaan voi rinnastaa.
    Lisätiedot Kreikan komos= remuava kulkue (erityisesti viininjumala Dionysoksen kunniaksi); latinan comicus=huvittava, naurettava, hupaisa, hullunkurinen

    Erikieliset vastineet

    comicenglanti (English)
    comiqueranska (français)
    Komiksaksa (Deutsch)
    komischsaksa (Deutsch)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:koominen, komiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:koominen, komiikka.)