Oikeustiede:poikkeava käyttäytyminen
poikkeava käyttäytyminen
poikkeava käyttäytyminen |
Poikkeavuus on vaikeasti määriteltävä käsite, koska poikkeavuuden sisältö vaihtelee ajan ja paikan mukaan, eivätkä poikkeavuuden päämuodot, rikollinen käyttäytyminen ja sairaudet, ole selkeästi rajautuvia käsitteitä. Käsitevaikeuksia lisää poikkeavuuden monimerkityksisyys. Poikkeavuus tavallisesta, tilastollisesti normaalista ei sinänsä edellytä kontrollia. Poikkeuksellinen saavutus jonkin ihanteen, esimerkiksi viisauden tai rohkeuden, alueella palkitaan tavallisimmin.
Pyrittäessä kontrolloimaan yhteisölle tai yksilölle vahingollisia poikkeavuuden muotoja on erityisiä vaikeuksia siinä, että välittömät vaikutukset ja välilliset piilovaikutukset saattavat olla erisuuntaisia. Kaikissa yhteisöissä tapahtuu enemmän tai vähemmän ns. uudistavan poikkeavuuden torjuntaa, luovia ideoita syrjitään "väärinä" ja "vahingollisina". Yhteiskunnan rakenteesta johtuu, että yksilöt ja ryhmät voivat joutua tilanteisiin, joissa he eivät voi pyrkiä hyväksyttyihin päämääriin hyväksytyillä keinoilla. Tämä on yksi syy poikkeavuuden syntymiseen.
Kuten yhdenmukaisuus myös poikkeavuudet voidaan ymmärtää yksilön yritykseksi mukautua sosiaalisen tilanteen asettamiin vaatimuksiin käytettävissä olevien keinojen sallimalla tavalla. Tosinaan on ajateltu, että jotkut sosiaaliset järjestelmät ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne painostavat joitakin yhteisön jäseniä poikkeavaan käyttäytymiseen yhdenmukaisuuden sijasta. Esimerkiksi kieltolain aikana tällaiseen paineeseen joutui aikuisväestön enemmistö. Nykyisessä päämääräsuuntautuneessa kulttuurissa pidetään aineellista menestymistä eräänä tärkeänä päämääränä, mutta tähän päämäärään johtavat keinot ovat niukat.Kirjoittaja: Ahti Laitinen
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:poikkeava käyttäytyminen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:poikkeava käyttäytyminen.)