luonnon monimuotoisuuden suoja


luonnon monimuotoisuuden suoja

Määritelmä eli turvaaminen tarkoittaa laajassa merkityksessä sen eri tasoilla tapahtuvaa suojelua, kestävää käyttöä ja heikentymisen estämistä. Luonnon monimuotoisuutta on kolmella tasolla: 1) lajien välillä, 2) geeneissä lajien sisällä sekä 3) ekosysteemeissä. Luonnon monimuotoisuuden suoja kytkeytyy kiinteästi kaikkien vastuuseen luonnosta ja on osa ympäristöperusoikeutta.

Selite

"Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta… kuuluu kaikille" (PeL 731/1999, 20.1 §). Kaikilla tarkoitetaan Suomen oikeuden soveltamisen piirissä olevia yksityisiä luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä sekä julkista valtaa. Kaikkien vastuu luonnon monimuotoisuudesta voidaan ymmärtää arvoperustaltaan joko luonnon itseisarvosta lähteväksi tai ilmaukseksi kaikille ihmisille jakamattomasti kuuluvasta oikeudesta. Jälkimmäinen sisältää myös kestävän kehityksen näkökulman eli tulevien ihmissukupolvien oikeudet. Vastuusäännös luonnon monimuotoisuudesta konkretisoituu muun kansallisen lainsäädännön sekä kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden kautta.

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisiin ekosysteemeihin tai ekologisiin kokonaisuuksiin kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta. Tämä luonnon kirjo ilmenee periaatteessa kolmella eri tasolla: 1) lajien sisäisenä monimuotoisuutena eli perintötekijöiden (geenien) vaihteluna yhden lajin, alalajin tai kannan sisällä, 2) lajien välisenä monimuotoisuutena ja 3) ekosysteemien monimuotoisuutena. Kaikki nämä tasot vaikuttavat toisiinsa ja ovat omalta osaltaan yhtä tärkeitä. Luonnon monimuotoisuuden osien kestävä käyttö tai suojelu ratkaistaan aina erikseen erilaisissa käytännön lainsoveltamistilanteissa ja sen heikentymistä voidaan estää myös torjumalla ympäristön pilaantumista tai hillitsemällä ilmastonmuutosta.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen perusta on biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (SopS 78/1994), josta käy selkeästi ilmi kestävän käytön ja suojelun ulottuvuudet. Kumpikaan ei voi kuitenkaan toteutua, jos luonnon monimuotoisuus tuhoutuu esimerkiksi haitallisten aineiden kuormituksen takia tai ilmastonmuutoksen vuoksi. Sellaista kuormitusta on syntynyt esimerkiksi metsille ilmansaasteiden aiheuttamista happosateista. Luonnon monimuotoisuuden heikentymisen estäminen edellyttääkin paitsi ympäristönsuojelua myös ilmastonmuutoksen hillintää ja sellaisia uusia sopeuttavia toimia kuten lajien avustettu leviäminen. Jälkimmäinen toiminta tosin voidaan nähdä myös osana laajasti ymmärrettyä luonnonsuojelua.

Käytetyt lähteet:

Valtioneuvosto 2012: Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013–2020.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Kai T. Kokko

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HE1/1998, HE309/1993, Kangas&al2005, KokkoK2003, KokkoK2008, Suvantola&Similä2011, VihervuoriP2011

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:luonnon monimuotoisuuden suoja. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:luonnon monimuotoisuuden suoja.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →