Oikeustiede:luonnon monimuotoisuuden suoja
luonnon monimuotoisuuden suoja
luonnon monimuotoisuuden suoja |
"Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta… kuuluu kaikille" (PeL 731/1999, 20.1 §). Kaikilla tarkoitetaan Suomen oikeuden soveltamisen piirissä olevia yksityisiä luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä sekä julkista valtaa. Kaikkien vastuu luonnon monimuotoisuudesta voidaan ymmärtää arvoperustaltaan joko luonnon itseisarvosta lähteväksi tai ilmaukseksi kaikille ihmisille jakamattomasti kuuluvasta oikeudesta. Jälkimmäinen sisältää myös kestävän kehityksen näkökulman eli tulevien ihmissukupolvien oikeudet. Vastuusäännös luonnon monimuotoisuudesta konkretisoituu muun kansallisen lainsäädännön sekä kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden kautta.
Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisiin ekosysteemeihin tai ekologisiin kokonaisuuksiin kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta. Tämä luonnon kirjo ilmenee periaatteessa kolmella eri tasolla: 1) lajien sisäisenä monimuotoisuutena eli perintötekijöiden (geenien) vaihteluna yhden lajin, alalajin tai kannan sisällä, 2) lajien välisenä monimuotoisuutena ja 3) ekosysteemien monimuotoisuutena. Kaikki nämä tasot vaikuttavat toisiinsa ja ovat omalta osaltaan yhtä tärkeitä. Luonnon monimuotoisuuden osien kestävä käyttö tai suojelu ratkaistaan aina erikseen erilaisissa käytännön lainsoveltamistilanteissa ja sen heikentymistä voidaan estää myös torjumalla ympäristön pilaantumista tai hillitsemällä ilmastonmuutosta.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen perusta on biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (SopS 78/1994), josta käy selkeästi ilmi kestävän käytön ja suojelun ulottuvuudet. Kumpikaan ei voi kuitenkaan toteutua, jos luonnon monimuotoisuus tuhoutuu esimerkiksi haitallisten aineiden kuormituksen takia tai ilmastonmuutoksen vuoksi. Sellaista kuormitusta on syntynyt esimerkiksi metsille ilmansaasteiden aiheuttamista happosateista. Luonnon monimuotoisuuden heikentymisen estäminen edellyttääkin paitsi ympäristönsuojelua myös ilmastonmuutoksen hillintää ja sellaisia uusia sopeuttavia toimia kuten lajien avustettu leviäminen. Jälkimmäinen toiminta tosin voidaan nähdä myös osana laajasti ymmärrettyä luonnonsuojelua.
Käytetyt lähteet:
Valtioneuvosto 2012: Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013–2020.Kirjoittaja: Kai T. Kokko
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
HE1/1998, HE309/1993, Kangas&al2005, KokkoK2003, KokkoK2008, Suvantola&Similä2011, VihervuoriP2011
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:luonnon monimuotoisuuden suoja. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:luonnon monimuotoisuuden suoja.)