Oikeustiede:todistuskeinot

{{Käsite
|määritelmä_fi=menetelmät, joilla asianosainen voi pyrkiä vakuuttamaan tuomioistuimen oman kantansa oikeutuksesta (vaatimustensa tueksi esittämien perusteiden olemassaolosta)
|selite_fi=Suomalaisessa oikeudenkäynnissä tunnetaan viisi todistuskeinoa: 1) [[oikeustiede:todistaja|todistajien]] avulla tapahtuva todistelu, 2) [[oikeustiede:asianosaisen kuuleminen todistelutarkoituksessa|asianosaisen kuuleminen todistelutarkoituksessa]], 3) [[oikeustiede:asiantuntijatodistelu|asiantuntijatodistelu]], 4) asiakirjatodistelu eli todistelu niin sanottujen [[oikeustiede:kirjalliset todisteet|kirjallisten todisteiden]] avulla sekä 5) [[oikeustiede:katselmus todistelukeinona|katselmus]]. Näistä kolmea ensin mainittua voidaan kutsua yleisnimellä henkilötodistelu, kohdat 4 ja 5 puolestaan ovat niin sanottuja reaalisia todisteita.
|lähteet=VuorenpääM2009
|tarkistettu=Kyllä
|lisätiedot_fi=<br/ >Kirjoittaja: [[Kirjoittaja::Mikko Vuorenpää]]
|luokka=Prosessioikeus,Todistusoikeus
|laajempi kuvaus=Ei
}}
{{Liittyvä nimitys
|kieli=suomi
|nimitys=todistuskeinot
|otsikossa=Kyllä
|kursivoitu=Ei
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:katselmus todistelukeinona
}}
{{Lähikäsite
|käsite=oikeustiede:kirjalliset todisteet
}}
{{Lähikäsite
|käsite=oikeustiede:todistaja
}}
{{Lähikäsite
|käsite=oikeustiede:todistajan ja asiantuntijan vakuutus
}}
{{Lähikäsite
|käsite=oikeustiede:asianosaisen kuuleminen todistelutarkoituksessa
}}
{{Lähikäsite
|käsite=oikeustiede:asiantuntijatodistelu
}}