Lähdekoodi sivulle Oikeustiede:puolustus rikosasioissa/laajempi kuvaus

{{Ilmiö
|Luokka=Prosessioikeus, Rikosprosessi,
}}
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kappaleessa syytetyn vähimmäisoikeudet on lueteltu seuraavasti:

a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;

c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;

d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

Ihmisoikeussopimus tarkoittaa syytetyllä henkilöä, jolle on toimivaltaisen viranomaisen toimesta kerrottu häntä epäiltävän syylliseksi rikokseen. Näin ollen syytetyn vähimmäisoikeudet koskevat rikoksesta epäiltyä jo esitutkintavaiheessa.

Suomessa oikeus puolustukseen on säädetty esitutkintalaissa, pakkokeinolaissa, laissa oikeudenkäynnistä rikosasioissa sekä oikeudenkäymiskaaressa. Laissa oikeudenkäynnistä rikosasioissa säädetään epäillyn ja syytetyn oikeudesta saada itselleen valtion varoista palkkion saava puolustaja. Edellytyksenä on se, että kyseessä olevasta rikoksesta ei voida tuomita alle neljän kuukauden vankeusrangaistusta tai hän on kyseisen rikoksen takia vapautensa menettäneenä taikka, että henkilö on alle 18-vuotias. Lisäksi puolustaja on määrättävä, jos henkilö ei kykene itseään puolustamaan tai siihen on muu erityinen syy. Oikeusapulaissa säädetään mahdollisuudesta saada [[oikeustiede:julkinen oikeusapu|julkista oikeusapua]] mm. rikosasioissa. Tällaisen oikeusavun saaminen edellyttää tuloselvitystä, koska se on tarkoitettu henkilöille, joilla ei itsellään ole varoja avustajan palkkaamiseen.

'''Esitutkintavaihe.''' Esitutkintalain 1 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että [[oikeustiede:syyteharkinta|syyteharkinta]] ja asianosaisten etujen valvominen voidaan suorittaa asianmukaisesti ja että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa tai asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Rikoksesta epäilty on yksi asianosaisista, joten esitutkinnassa on huomioitava myös ne tarpeet, joita epäillyn ja mahdollisen tulevan syytetyn etujen valvominen edellyttää. Laissa on myös säännös, jonka mukaan asianosaisen pyytämät kuulustelut ja muut esitutkintatoimenpiteet on suoritettava, jos hän osoittaa, että ne saattavat vaikuttaa asiaan, ja jollei niistä aiheudu asian laatuun nähden kohtuuttomia kustannuksia. Asianosaisella on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Esitutkintalaissa todetaan, että esitutkintaviranomaisen on huolehdittava siitä, että asianosaisen oikeus käyttää avustajaa tosiasiallisesti toteutuu hänen sitä halutessaan tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen sitä edellyttäessä. Voi siis olla mahdollista, että epäillylle on hankittava avustaja vastoin hänen tahtoaan, jos asianmukainen esitutkinta ei muuten toteudu.

Rikoksesta epäiltynä kiinniotetulla, pidätetyllä tai vangitulla on oikeus pitää yhteyttä avustajaansa. Esitutkintaviranomaisen on huolehdittava siitä, että epäillyn ja hänen avustajansa yhteydenpidon luottamuksellisuus turvataan.

Asianosaisella on esitutkinnan aloittamisen jälkeen oikeus saada tieto esitutkintaan johtaneista ja esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista sekä esitutkinta-aineistosta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Kun esitutkinta on valmistunut, epäillyllä on oikeus maksutta saada esitutkintapöytäkirjat ja lähtökohtaisesti hän voi avustajansa kanssa antaa sen perusteella kirjallisen loppulausunnon.

'''Puolustus oikeudenkäynnissä.''' Rikosoikeudenkäynti käynnistyy syyttäjän [[oikeustiede:haastehakemus|haastehakemuksella]], jossa syyttäjä yksilöi sen teon, jonka hän katsoo täyttävän nimeämänsä rikoksen tunnusmerkistön. Syyttäjän teonkuvaus sitoo tuomioistuinta: muusta kuin [[oikeustiede:syyte|syytteessä]] yksilöidystä teosta ei voida tuomita rangaistusta. Syytetyltä pyydetään vastaus haastehakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin joko kirjallisesti ennen pääkäsittelyä tai suullisesti pääkäsittelyssä.

Syytetyn oikeus käyttää prosessissa ''oikeudenkäyntiavustajaa'' ilmenee oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1 §:stä. Oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa ({{lakilinkki|20110715}}) tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Oikeudenkäynti tulee ihmisoikeussopimuksen ja sen tulkintakäytännön mukaan toteuttaa siten, että syyttäjän ja puolustuksen välillä vallitsee "aseiden yhtäläisyys", equality of arms. Tämän myötä puolustuksella on oltava mahdollisuus perehtyä syyttäjän käytössä ja saatavilla olevaan aineistoon ja oikeudenkäyntimenettelyssä on otettava huomioon puolustuksen oikeudet. Puolustuksella on aina oikeus kommentoida syyttäjän näkemyksiä ja puolustus käyttää asiassa viimeisen puheenvuoron.