Lähdekoodi sivulle Oikeustiede:oikeushenkilön perusoikeussuoja/laajempi kuvaus

{{Ilmiö
|Luokka=Valtiosääntöoikeus, Perusoikeussuojajärjestelmä, Perusoikeusdoktriini,
}}
Perusoikeusuudistuksen valmisteluasiakirjoissa ja perustuslakivaliokunnan lausunnoissa ei ole määritetty yleisesti ja yksiselitteisesti sitä, suojaavatko perusoikeussäännökset yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä. Erityisesti [[Oikeustiede:elinkeinovapaus|elinkeinovapauden]] ("jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan … elinkeinolla") sektorissa oikeushenkilömuotoisten elinkeinonharjoittajien asemaa on arvioitu suoran perusoikeusvaikutuksen omaisesti. Suurta osaa elinkeinotoiminnasta harjoitetaan oikeushenkilörakenteen välityksin. Näin siitä huolimatta, ettei arkikielen merkityssisältöjen mukaan tällöin ei ole kysymyksessä läheskään aina toimeentulon hankinta. Yhteiskunnan intressissä kuitenkin on elinkeinotoiminnan harjoittamisen valvonta (mm. lääketeollisuus). Kun elinkeinolupaharkinnasta on säädetty, samassa yhteydessä on punnittu elinkeinon harjoittamisen vapautta elinkeinoharjoittajan omistajarakenteeseen syventymättä.

Erityisesti omaisuuden suojan tulkinnassa omaksuttiin sääntö, jonka mukaan tämä perusoikeus suojaa ihmisten omistusoikeutta välillisesti, oikeushenkilörakenteen kautta. Tämä kärjistettiin tulkintaan, jonka mukaan suurten pörssiyhtiöiden osakkaat ovat niin etäällä henkilöomistajarelaatiosta, että tällaisiin yhtiöihin voitiin kohdistaa merkittäviä varallisuuden käyttörajoituksia ja muita sääntelyitä - pienyhtiöihin sen sijaan ei.

Muiden perusoikeuksien alalle välillisen perusoikeussuojauksen ajatusrakennelmaa ei juuri ole ulotettu. Jotkin perusoikeuksista eivät hevin ole sovellettavissa oikeushenkilöihin. Niitä ovat mm. uskonnon- ja omantunnon vapaus, hengen suoja, oikeus tulla Suomeen, yksityisyyden suoja, vapauden suoja ja useat sosiaaliset perusoikeudet sekä ne sääntelyt, joissa perusoikeussuoja säädetään koskemaan vain Suomen kansalaisia.

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita