Lähdekoodi sivulle Oikeustiede:kirkkolaki (valtiosääntöoikeus)/laajempi kuvaus

{{Ilmiö
|Luokka=Valtiosääntöoikeus, Eduskunta, Lainsäätämismenettely
}}
Suomen evankelis-luterilaiselle kirkkokunnalle varataan perustuslaissa kirkon erityisasemaa alleviivaava lainsäädännöllinen asema perustuslakiin otetulla viittaussäännöksellä kirkkolakiin. Lailla sinällään on oikeussääntöjen hierarkiassa tavallisen lain asema.

PeL 76.1 § rajaa kirkkolain sisällön evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säätämiseen. Sääntely on joustava ja jossain määrin tulkinnanvarainen. Kirkkolain 2 §:n mukaan kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoamista. PeL 76 § on tulkinnanvarainen myös sen osalta, onko joistakin kirkkoon kiinteästi liittyvistä seikoista (kuten kirkon henkilökunnan oikeusaseman sääntely) nimenomaan säädettävä kirkkolaissa, vai onko mahdollista säätää siitä erillisessä ja PeL 76 §:n vaikutuksen ulkopuolella olevassa laissa.

PeL 76 § ei mainitse mahdollisuudesta säätää kirkkolakia alemmantasoisin säädöksin kirkon järjestysmuodosta tai hallinnosta eikä kirkon oikeudesta itsehallinnolliseen kirkon sisäiseen säädösvaltaan. Käytännössä kuitenkin kirkon sisäisesti on voimassa runsaasti kirkkoa koskevaa lakitasoa alempaa säädösaineistoa. Merkittäviltä osin kirkon järjestysmuoto perustuu kirkkojärjestykseen. Jossain määrin avoinna on, missä määrin PeL 80 §:n säännökset lainsäädäntövallan delegoinnin rajoista koskevat kirkkojärjestystä ja kirkon omien toimielinten norminantovaltaa (PeVL 28/2006 ja 20/2003).

PeL 76 §:n tarkoituksena ei ollut muuttaa vuoden 1919 HM:n kaudella vallinnutta oikeustilaa: uusi säännös säilyttää entisen järjestelmän, jonka mukaan aloiteoikeudesta kirkkolain säätämiseksi tai muuttamiseksi säädetään tyhjentävästi kirkkolaissa (HE 1/1998 s. 127).

Kirkon ehdotuksen tekee kirkolliskokous (KL 2 luvun 10 §, toisessa käsittelyssä 3/4 enemmistö). Kirkolliskokouksen ehdotuksen tutkiminen, säätäminen ja vahvistaminen on tasavallan presidentin ja eduskunnan tehtävä. Kirkolliskokouksella on myös oikeus tehdä esityksiä kirkkoa koskevasta muusta lainsäädännöstä. Kirkolliskokouksen tekemää kirkkolakiehdotusta tutkittaessa voidaan oikaista ehdotuksessa oleva sellainen lainsäädäntötekninen virhe, joka ei vaikuta kirkkolakiehdotuksen sisältöön. Kirkkohallituksen tulee antaa asiasta lausunto ennen oikaisun tekemistä. Säädettäessä asioista, jotka koskevat kirkon suhdetta valtioon tai toisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin, on kirkolle varattava tilaisuus antaa lausunto.

Kirjoittaja:Ilkka Saraviita