Filosofia:uushegeliläisyys

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

uushegeliläisyys | brittiläinen idealismi

uushegeliläisyys
brittiläinen idealismi
Definition 1800-luvun lopun aatesuuntaus Britanniassa, joka pyrki rakentamaan idealistisen metafyysisen järjestelmän
Explanation Uushegeliläisyys, joka tunnetaan myös nimellä brittiläinen idealismi, syntyi Britanniassa 1800-luuvn loppupuolella. Sen tunnetuimmat edustajat olivat F. H. Bradley (1846-1924), Bernard Bosanquet (1848-1923), John McTaggart (1866-1925) ja USA:lainen Josiah Royce (1855-1916). Koulukunta pyrki muodostamaan idealistisen metafyysisen järjestelmän, jossa kaikki yksittäiset partikulaarit on yhdistetty yhdeksi todellisuudeksi. Suuntauksen piirissä hylättiin Hegelin dialektinen ja historiallinen ajattelu ja sen sijaan painotettiin ajan ja ikuisuuden, mielen ja materian sekä monen ja yhden välistä suhdetta. Brittiläisten idealistien mukaan se, mitä on, on hengen ilmausta ja ihmissmieli voi periaatteessa tietää sen. Subjekti ja objekti vastaavat toisiaan, sillä molempien perusta on perimmäisessä henkisessä periaatteessa. Uushegelismi oli absoluuttisen idealismin muoto, joka vastusti empirismiä. Uushegeliläisyyttä vastustivat Bertrand Russell (1872-1970) ja G. E. Moore (1873-1958), minkä seurauksena syntyi analyyttinen filosofia.

Equivalents

neo-Hegelianismenglanti
British idealismenglanti

Related Concepts

Sources

BunninNYuJ2004

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.09.2019: Filosofia:uushegeliläisyys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:uushegeliläisyys.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →