näky

Selite

Perinteisesti omakohtaiset kokemukset ovat merkittävässä osassa intiaanien uskonnoissa. Intiaaneilla uskonto on ennen kaikkea omakohtaisia kokemuksia, ei vain opinkappaleiden osaamista tai tietäjien ja shamaanien ohjeiden noudattamista. Keskeisimmin on tavoiteltu henkilökohtaista suhdetta henkimaailmaan, mikä on mahdollista näkykokemuksen kautta.

Intiaanien näkemyksen mukaan tämän maailman ja henkimaailman raja on mahdollista ylittää. Kaiken takana oleva mysteerinen voima eli Suuri Henki saattaa ilmestyä ihmisille esimerkiksi jonkin eläimen tai luonnonilmiön hahmossa. Joskus ihmiset pääsevät näkemään ja jopa vierailemaan rajan toiselle puolelle esimerkiksi näkykokemuksissa. Niiden kautta ihmisillä on mahdollisuus saada osa tästä voimasta itselleen jotain erityistä tarkoitusta varten kuten sodankäyntiin, parantamiseen tai ennustamiseen.

Yleensä katsottiin, että menestymisen edellytyksenä on näky. Little Rump -niminen crow-mies sanoi 1900-luvun alussa Robert Lowielle: "Kaikki, jotka olivat saaneet näyn, olivat hyvin toimeen tulevia, minä olin köyhä, koska minä en saanut näkyä." Tämän takia käytännössä jokainen mies pyrki saamaan näyn. Myös naiset ovat hakeneet näkyjä etenkin menopaussin jälkeen, mutta heillä se ei ole ollut sosiaalisesti yhtä keskeisessä asemassa kuin miehillä. Cheyenne-intiaanien tämän hetken merkittävin tutkija John Moore onkin kirjoittanut, että miehen tärkein uskonnollinen tehtävä on löytää paras keino itselleen saavuttaa kontakti siihen kosmiseen energiaan, joka on Maheosta (ks. Suuri Henki) lähtöisin.

Näkykokemuksista kaikkein merkittävin on siis näkykokemus, jossa pääsee kosketuksiin henkimaailman kanssa. Hyvin usein näkykokemus saavutettiin erityisen näynetsinnän tuloksena, mutta näkykokemus saatettiin saada myös normaalisti nukkuessa. Robert Lowie on todennut, että crow-intiaaneilla on ollut kolme erilaisia tapaa saada näky. Niiden perusteella voidaan myös erottaa kolme erilaista näkytyyppiä: 1) näyt, jotka on saatu kivuttomasti, 2) stressissä saadut näyt, joita ei ole tietoisesti haettu sekä 3) tietoisesti etsityt näyt. Nämä näkytyypit löytyvät myös muilta kansoilta.

Kivuttomasti saadut näyt tulivat tavallisesti nukkuessa, mutta vain erityisen vaikuttavat unet tulkittiin näyiksi. Stressissä saatu näky voi olla esimerkiksi sotaretkellä tai ääriolosuhteissa saatu kokemus. Näynetsintäretkellä tavoitellaan näkykokemusta tietoisesti rituaalien avulla. Etenkin Kalliovuorten itäpuolella varta vasten suoritettu näynetsintäretki on ollut erittäin yleinen. Tästä syystä onkin joskus sanottu, että Kalliovuorten itäpuolen intiaanit ovat "demokratisoineet shamanismin".

Usein näynetsintäretki liittyi siihen, että nuori mies halusi suorittaa etsintäretken miehuutensa kynnyksellä, sillä vain rohdon saatuaan hän saattoi menestyä tulevissa aikuisen miehen velvollisuuksissaan. Tältä kannalta näyn etsiminen voidaan rinnastaa initiaatioriitteihin ja siirtymäriitteihin, mutta näyn etsintä ei yleensä ollut siinä mielessä initiaatio, että kaikkien olisi ollut pakko suorittaa se. Esimerkiksi crowien parissa vanhojen miesten kertomukset omista henkilökohtaisista kokemuksistaan mutta myös tunnettujen tapausten kertominen osana yhteistä perinnettä kannusti nuoria pyrkimään henkilökohtaiseen kontaktiin supranormaalin maailman kanssa ja saamaan näyn. Näkykokemuksia hakivat erityisesti miehet, sekä nuoret että vanhat, naisten näkyjen hakeminen on ollut huomattavasti harvinaisempaa. Yhden näyn saaminen ei tarkoittanut, ettei olisi voinut hakea uusia näkykokemuksia pitkin elämää.

Menestyäkseen intiaanit siis pyrkivät henkilökohtaiseen kontaktiin henkimaailman kanssa, sillä pelkästään omin avuin kenenkään ei katsottu onnistuvan ja menestyvän. Näkykokemuksensa kautta yksilö sai yhteyden johonkin yliluonnolliseen olentoon, joka tarjosi hänelle apua ja yliluonnollisen voiman eli rohdon. Yliluonnollisen voiman näkyväksi ilmentymäksi valmistettiin erityinen rohtokäärö, joka saattoi olla nimensä mukaisesti erilaisia esineitä sisältävä käärö tai pussi, tai jokin yksittäinen esine kuten kaulakoru, päähine, vaatekappale, ase tai kilpi.

Lisätiedot

Käsitesivu pohjautuu teokseen: Andersson, Rani-Henrik, Riku Hämäläinen ja Saara Kekki (2013). Intiaanikulttuurien käsikirja: Kulttuurin, historian ja politiikan sanastoa. Helsinki: Gaudeamus.

Ks. myös alkuperäiskansatutkimuksen määritelmä näystä.

Erikieliset vastineet

vision

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Andersson&Hämäläinen&Kekki2013

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 12.5.2024: Pohjois-Amerikan tutkimus:näky. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Pohjois-Amerikan tutkimus:näky.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →