Pohjois-Amerikan tutkimus:näynetsintä

    Tieteen termipankista

    näynetsintä

    näynetsintä
    Määritelmä riitti, jonka tarkoitus on luoda yhteys henkimaailmaan erityisen näyn saamiseksi
    Selite

    Intiaaniuskontojen vanhimpiin kerrostumiin kuuluu erityinen näynetsintäriitti. Se on yksilöllinen, ja sen tarkoitus on luoda yhteys henkimaailmaan ja saada erityinen näky. Näkyjen etsiminen on laajalle levinnyt tapa intiaanien parissa, ja sitä on jopa luonnehdittu intiaanien uskontoja yhdistäväksi tekijäksi.

    Näynetsintä tapahtui perinteisesti siten, että henkilö kävi ensin hikoilukylvyssä puhdistautumassa rituaalisesti ollakseen valmis kohtaamaan henkimaailman. Jos näyn etsijä oli nuori, häntä ohjasi vanhempi henkilö, usein tietäjä, joka neuvoi, miten tulee menetellä, jotta ylipäätään olisi mahdollisuus saada näky. Tämän jälkeen etsijä vetäytyi yksinäisyyteen – esimerkiksi jonkun kukkulan laelle tai kuten shoshonet usein, sellaisen kallion luokse, jossa on vanhoja kalliomaalauksia. Paikalla saatettiin tehdä joitain valmisteluja, kuten rakentaa kivivuode tai pystyttää neljä paalua, joiden välillä näyn etsijä käveli. Näyn etsijä paastosi useita päiviä rukoillen ja anoen jotakin henkiolentoa ilmestymään hänelle ja antamaan voimaa ja suojelusta. Joskus näyn etsintää kutsutaan nimellä crying for vision – näyn itkeminen tai näyn tavoitteleminen – koska näyn etsijä teki itsestään mahdollisimman säälittävän, jotta yli-inhimilliset olennot tuntisivat sääliä häntä kohtaan ja antaisivat osan voimastaan etsijälle.

    Etsimiseen kuului paastoaminen ilman ruokaa ja juomaa useita vuorokausia. Lisäksi vetäytyminen yksinäisyyteen useiksi päiviksi on etenkin nuorelle vaikuttava kokemus, sillä tavallisesti intiaaniyhteisöissä ei juuri olla yksin. Perhe, sukulaiset ja koko yhteisö on jatkuvasti läsnä. Usein paastoamiseen kuuluu myös piipun polttaminen, sillä tupakka on pyhä kasvi, ja ylös nousevan tupakan savun katsotaan kuljettavan rukoukset mukanaan henkimaailmaan.

    Joskus näyn etsijä saattoi harjoittaa jonkinasteista itsekidutusta kuten viillellä käsivarsiin tai jalkoihin haavoja tai leikata pieniä paloja ihostaan uhriksi. Crow-intiaaneilla oli suhteellisen yleistä leikata sormi poikki ensimmäisestä nivelestä.

    Usein näky on ilmestynyt kertomusten mukaan neljäntenä päivänä, mihin syynä on varmasti yleisesti pyhänä pidetty luku neljä. Jos näyn etsijä oli nuori mies, hänen mentorinsa, vanhempi mies, tai tietäjä tuli hakemaan näyn etsijää takaisin tietyn ajan kuluttua, oli tämä saanut näyn tai ei. Jos henkilö oli saanut näyn, usein mentori tai joku muu tietäjä halusi kuulla, millainen näky oli ollut ja hän myös tulkitsi, mitä se merkitsee. Usein näynetsintäretken jälkeen puhdistauduttiin jälleen hikoilukylvyssä, jossa näky saatettiin myös lopullisesti tulkita.
    Lisätiedot Käsitesivu pohjautuu teokseen: Andersson, Rani-Henrik, Riku Hämäläinen ja Saara Kekki (2013). Intiaanikulttuurien käsikirja: Kulttuurin, historian ja politiikan sanastoa. Helsinki: Gaudeamus.

    Erikieliset vastineet

    vision questenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Andersson&Hämäläinen&Kekki2013

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 12.5.2024: Pohjois-Amerikan tutkimus:näynetsintä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Pohjois-Amerikan tutkimus:näynetsintä.)