välittömyysperiaate prosessioikeudessa

Määritelmä periaate, jonka mukaan koko oikeudenkäyntiaineisto on esitettävä välittömästi asian ratkaisevalle tuomioistuimelle

Selite

Prosessioikeudessa välittömyysperiaatteella tarkoitetaan lähinnä oikeudenkäyntimenettelyn välittömyyttä. Välittömyyden vaatimus koskee sekä asianosaisten lausumia että varsinaista todistelua. Menettelyn välittömyyteen sisältyy siten myös todistelun välittömyys. Myös tuomioistuimen tulee perustaa ratkaisunsa välittömästi siihen, mitä käsittelyssä on esitetty, eikä pöytäkirjaan tai muuhun kirjalliseen aineistoon. Välittömän menettelyn vaihtoehto on luonnollisesti välillinen menettely, jolloin tuomioistuimessa nojaudutaan muuhun kuin välittömästi tuomitsevan oikeuden edessä esitettyihin lausumiin.

Todistelun osalta välittömyysperiaate sisältää ensinnäkin sen, että tuomioistuin saa kiinnittää huomiota ainoastaan niihin todistusseikkoihin, jotka on esitetty sen istunnossa tai joiden olemassaolo voidaan päätellä siitä, mitä istunnossa on havaittu. Toiseksi välittömyysperiaate tarkoittaa sitä, että tuomion perusteina tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää alkuperäisiä todisteita ja ensikäden todistuskeinoja. Kolmanneksi periaatteeseen kuuluu se, että päätös asiassa tehdään välittömästi todisteiden vastaanoton päätyttyä.

Tuomioistuimen puolelta välittömyysperiaate edellyttää, että asian ratkaisevat tuomarit ovat osallistuneet koko varsinaiseen käsittelyyn.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Antti Jokela

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

EIF-IV, s. 870-871, JokelaA2005, s. 154-161, JokelaA2015, s. 215-241, VirolainenJ2012b

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:välittömyysperiaate prosessioikeudessa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:välittömyysperiaate prosessioikeudessa.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →