Oikeustiede:tyyppipakko

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

tyyppipakko

numerus clausus -periaate
tyyppipakko
Definition tyhjentävä luettelo tyypeistä
Explanation Tyyppipakkoperiaate tunnetaan mannereurooppalaisessa esineoikeudessa. Esikuvana on Saksan siviililaki. Esineoikeuksiin sovellettuna sen mukaan kaikki esineoikeuksien tyypit on laissa ennalta määrätty. Sopimusvapautta ei näin ollen sovelleta tyyppivapauden merkityksessä, siten että sopimuksen osapuolet voisivat perustaa muun tyyppisiä esineoikeuksia, jotka sitoisivat kolmansia henkilöitä eli sivullisia.

Tyyppipakkoperiaatteen taustalla ovat esineoikeuksien sitovuus sivullisia kohtaan ja vaatimus niiden julkistamisesta. Sivullisten on helppo ennakoida heitä sitovat esineoikeudet ja saada niistä selko, kun tiedossa on, mitkä oikeudet heitä sitovat ja miten niistä saa tiedon. Sopimuksen osapuolet eivät voi luoda uusia ennalta tuntemattomia oikeuksia, jotka sitoisivat sivullisia. Sopimuksen vaikutukset sivullisiin jäävät näin ollen sopimusvapauden ulkopuolelle.

Suomen oikeudessa ei yleisellä tasolla sovelleta tyyppipakkoperiaatetta. Suomessa siviilioikeutta tai esineoikeutta ei ole myöskään kodifioitu. Lainsäätäjä ei ole muutenkaan pyrkinyt sivullisia sitovien oikeuksien tyhjentävään sääntelyn.

Staattinen sivullissuoja eli hallinnan suojaaminen tulee kysymyksiin myös niissä tapauksissa, joissa asiasta ei ole säädetty tai joista ei ole annettu ennakkopäätöstä. Staattista suojaa myönnetään oikeussuojan tarpeen perusteella.

Sivullisten suojaamisen vuoksi sopimuksen osapuolet eivät voi suoraan määrätä sivullisten oikeuksista tai velvollisuuksista. Tämä vuoksi esineoikeuksien ja niitä koskevien sopimusten vaikutukset sivullisiin ovat joko säädetty laissa tai vakiintuneet oikeuskäytännössä. Esineoikeudellisten kollisioiden ratkaisuperusteet eli dynaamisen suojan antaminen voi kuitenkin kehittyä oikeuskäytännössä. Dynaamista suojaa voidaan antaa uusin perustein uudenlaisissa tilanteissa. Sopimuskäytännössä on kehitetty uudentyyppisiä sopimuksia ja oikeuksia, ja ennestään tunnettuja sopimuksia ja oikeuksia on yhdistetty sekatyyppisiksi sopimuksiksi ja oikeuksiksi. Ratkaisevassa asemassa ovat aineellisten argumenttien painoarvot ja oikeussuojan johdonmukaisuus. Esimerkiksi esineen luovutuksensaajan tietoisuus aiemmin perustetusta ja luovutettua esinettä koskevasta oikeudesta on laajasti omaksuttu perusteeksi, jonka mukaan aiempi oikeus sitoo luovutuksensaajaa. Dynaamisen suojan antaminenkaan ei näin ollen ole suljettu annettuihin oikeustyyppeihin ja niiden sivullissitovuuteen.

Tyyppipakkoperiaatetta sovelletaan sen sijaan Suomen oikeudessa rajoitetussa merkityksessä. Kiinteistökirjaamisessa sovelletaan kirjaamisoikeudellista tyyppipakkoperiaatetta. Sen mukaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkittävät oikeudet eli kirjaamiskelpoiset oikeudet on tyhjentävästi lueteltu laissa. Tällä on merkitystä erityisesti erityisen oikeuden kirjaamisessa, joka viittaa joukkoon erilaisia oikeuksia. Tyyppipakkoperiaatetta sovelletaan myös kiinteistörekisteriin merkittäviin rasitteisiin. Toisin sanoen rasitteina rekisteröitävät oikeudet on lueteltu tyhjentävästi laissa.

Käytetyt lähteet: Maakaari (540/1995) 14:1, Kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) 154 §
Additional Information
Kirjoittaja: Matti Ilmari Niemi

Related Concepts

Sources

WirilanderJ1980, s. 5, TuomistoJ1993, s. 43, s. 51 ja 104, KartioL2001

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 13.12.2019: Oikeustiede:tyyppipakko. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tyyppipakko.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →