Oikeustiede:kuljetussopimukset

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

kuljetussopimukset

kuljetussopimukset
Määritelmä sopimus, jossa rahdinkuljettaja sitoutuu siirtämään tavaraa paikasta toiseen. Kuljetukset voivat olla kansainvälisiä tai kotimaisia. Ne suoritetaan ilma-, maantie-, meri- tai rautatiekuljetuksina tai näitä kuljetusmuotoja yhdistäen. Myös henkilökuljetukset kuuluvat kuljetusoikeuden piiriin, vaikkakin kuluttaja- ja vahingonkorvausoikeudelliset näkökohdat korostuvat tässä sopimustyypissä.
Selite Kuljetussopimus on tavallisesti osa laajaa sopimuskokonaisuutta, jonka perusrunkona on kauppasopimus. Kansainvälisessä tavaranvaihdannassa kauppa- ja kuljetussopimus kietoutuvat kiinteästi toisiinsa. Kauppasopimuksen yhteydessä ostaja ja myyjä sopivat usein toimituslausekkeita (esim. INCOTERMS 2010) käyttäen siitä, kenen velvollisuuksiin kuuluu kuljetussopimuksen tekeminen, tavaran vakuuttaminen ja maksujärjestelyjen hoitaminen ja miten kustannukset ja vastuu jakaantuvat. Vahingon sattuessa on selvitettävä, minkä sopimuksen perusteella korvauksia vaaditaan.

Kuljetussopimusta voi luonnehtia kolmikantasopimukseksi. Vaikka esimerkiksi myyjä tehtyään kuljetussopimuksen on rahdinkuljettajan varsinainen sopimuskumppani, ostajalla katsotaan olevan itsenäinen oikeus sopimusrikkomuksen sattuessa esittää vaatimuksensa suoraan rahdinkuljettajalle. Kun tavara määräpaikassa vastaanotettaessa osoittautuu vahingoittuneeksi, ostajalla saattaa olla mahdollisuus valita, vaatiiko hän korvausta kaupan perusteella myyjältä, käytännössä myyjän vakuutuksenantajalta, vai kuljetussopimuksen perusteella rahdinkuljettajalta, usein rahdinkuljettajan vakuutuksenantajalta. Vastuuperusteet ja korvaukset ovat erilaisia näissä sopimuksissa.

Kuljetussopimuksen perusluonteeseen kuuluu kansainvälisyys. Kansainvälisessä kaupassa tavara liikkuu maanosasta toiseen ja kuljetussopimuksen tulee siten toimia hyvinkin erilaisissa oikeudellisissa kulttuureissa. Tämä asettaa suuret vaatimukset niin lainsäädännölle kuin yksittäisille sopimuksille. Kuljetusoikeudellisella lainsäädännöllä onkin pitkät kansainväliset juuret. Myös meidän lainsäädäntömme rakentuu suurelta osalta kansainvälisille yleissopimuksille.

Kansainvälisyys heijastuu myös varsinaisissa sopimuksissa. Ne ovat usein kansainvälisten kuljetusorganisaatioiden laatimia vakiosopimuksia. Tämä koskee yhtä hyvin tavallista lentolippua kuin kuljetusoikeudellisia erikoissopimuksia, kuten merikuljetusten konossementteja ja rahtaussopimuksia.

Sopimustyypin voimakas kansainvälinen tausta asettaa omat vaatimuksensa normiston tulkinnalle. Tulkintatilanteissa apua ei voi hakea ainoastaan tavanomaisista kotimaisista ja pohjoismaisista lähteistä, vaan on otettava huomioon myös kansainvälinen oikeuskäytäntö ja doktriini.

Konventiopohjaisessa lainsäädännössämme ilmenee kuljetusoikeudellisena ominaispiirteenä myös rahdinkuljettajan vastuun rajoittaminen. Se on säädetty pakottavin normein tietylle minimitasolle siten, ettei sitä voi heikentää sopimuksin kuljetusasiakkaan vahingoksi. Käytännössä vastuun minimitasosta on muodostunut rahdinkuljettajan maksimivastuu. Rahdinkuljettajan vastuu esim. tavaran vahingoittumisesta ja häviämisestä rajoittuu tiettyyn SDR-määrään hävinneestä tai vahingoittuneesta tavarakilosta (Special Drawing Rights on fiktiivinen valuuttakoriperiaatteelle rakentuva yksikkö, jonka kurssi päivittäin noteeraa). Vastuumäärät vaihtelevat eri kuljetusmuodoissa. Esimerkiksi merikuljetuksissa vastuu on 2013 loppuvuoden kurssin mukaan noin 2,25 euroa/kg (2 SDR/kg), kansainvälisissä maantiekuljetuksissa noin 9,50 euroa/kg (8,33 SDR) ja ilmakuljetuksissa ja kansainvälisissä rautatiekuljetuksissa noin 19 euroa/kg (17 SDR). Rahdinkuljettajan vastuu tavaran viivästyksestä on tavallisesti huomattavasti alhaisempi. Se voi esim. rajoittua rahdin määrään kuten maantiekuljetuksissa. Viivästyksen ylitettyä tietyn määräajan (esim. 60 päivää kuten kansainvälisissä maantiekuljetuksissa) korvaukset lasketaan niin kuin tavara olisi kadonnut.

Jos rahdinottaja on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti, hän menettää tavallisesti oikeutensa vedota vastuunrajoituksiin. Ilmakuljetukset poikkeavat tästä pääsäännöstä.

Konventiopohjaisen lainsäädännön lyhyet muistutus- ja vanhentumisajat ovat tavaranomistajan kannalta tärkeitä, sillä niiden vähäisinkin ylittäminen voi johtaa oikeuksien menettämiseen.

Kuljetuksissa käytetään yleisesti erityyppisiä vakiosopimuksia, joissa kuljetusehtoja on tarkennettu. Merikuljetuksissa, joissa tavaran perilletulo ennen vanhaan oli hidasta ja riskialtista, kehittyivät omat erikoissopimuksensa eli rahtaussopimus ja konossementti. Rahtaussopimusta käytetään rahdattaessa kokonainen alus (kokonaisrahtaus) tai sen osa (osittaisrahtaus). Kappaletavararahtauksessa, jossa kuljetussopimus käsittää yhden tai useampia yksilöllisesti määrättyjä esineitä, käytetään joko juridisesti pitkälle kehitettyä konossementtia tai yksinkertaisempaa merirahtikirjaa.

Konossementti on luonteeltaan arvopaperi. Siihen on kytketty haltija-, esittämis- ja vaihdantapaperin ominaisuudet. Yksityiskohtaiset säännökset tavaran määräämisoikeudesta ja rahdinkuljettajan vastuusta konossementtiin merkityistä tiedoista ovat luoneet konossementille keskeisen merkityksen kansainvälisessä kaupassa. Konossementti edustaa kuljetettavana olevaa tavaraa, ja sen hallinta vastaa monessa suhteessa tavaran hallintaa. Konossementti myös mahdollistaa remburssin käytön maksujärjestelyissä. Merirahtikirja ei sitä vastoin ole arvopaperi, eikä siihen liity sellaisia saanto- ja väitesuojavaikutuksia kuin konossementtiin. Nopeissa kuljetuksissa merirahtikirja yksinkertaisempana asiakirjatyyppinä on syrjäyttämässä konossementin. Myös muiden kuljetusmuotojen asiakirjat ovat rahtikirjatyyppiä, mikä koskee niin ilma-, maantie- ja rautatiekuljetuksia kuin yhdistettyjäkin kuljetuksia. Rahtikirjojen tiedot ja käyttömekanismi on kehitetty palvelemaan kansainvälisen kaupan moninaisia tarpeita.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Lena Sisula-Tulokas

Lähikäsitteet



Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.01.2019: Oikeustiede:kuljetussopimukset. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kuljetussopimukset.)



SLYpalkki.jpg