Oikeustiede:kaksoisasumiskonflikti

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

kaksoisasumiskonflikti

kaksoisasumiskonflikti
Määritelmä kaksoisasumiskonflikti syntyy, kun henkilön katsotaan olevan useamman kuin yhden valtion verolainsäädännön perusteella siellä asuva eli yleisesti verovelvollinen
Selite Kukin valtio määrittää omassa lainsäädännössään sen, milloin henkilön katsotaan verotuksellisesti asuvan kyseisessä valtiossa. Lainsäädäntöjen erot voivat aiheuttaa sen, että henkilön katsotaan asuvan samanaikaisesti kahdessa tai useammassa valtiossa. Kaksoisasumiskonflikti syntyy tyypillisesti silloin, kun luonnollinen henkilö muuttaa tilapäisesti tai pysyvästi toiseen valtioon. Yhteisöjen kohdalla kaksoisasumiskonflikti voi syntyä esimerkiksi sen vuoksi, että toinen valtio pitää yhteisöä siellä asuvana rekisteröinnin perustella ja toinen valtio siellä olevan johtopaikan perusteella.

Asuinvaltiolla on yleensä kansallisen lainsäädännön ja myös verosopimusten perusteella oikeus verottaa verovelvollisen maailmanlaajuiset tulot. Verovelvollisen kannalta kaksoisasumistilanne on ongelmallinen, koska kaksi tai useampi valtio haluaa verottaa hänen maailmanlaajuisia tulojaan. Jos verovelvollisen asuinvaltioiden välillä ei ole verosopimusta, kaksoisasumiskonfliktin johdosta syntyvä kaksinkertainen verotus poistetaan kummankin valtion kansallisten säännösten perusteella. Näissä tilanteissa on olemassa suuri vaara sille, ettei kaksinkertaista verotusta saada kokonaan poistettua.

Verosopimustilanteessa kaksoisasumiskonflikti on ratkaistava, koska verosopimusta sovellettaessa vain toinen sopimusvaltio voi olla verovelvollisen asuinvaltio. Verosopimuksiin sisältyvät henkilön verotuksellista kotipaikkaa koskevat määräykset, joiden perusteella kaksoisasujan verosopimuksen mukainen asuinvaltio määritellään. Kyseiset määräykset ovat OECD:n malliverosopimuksen mukaisen verosopimuksen 4 artiklassa. Verosopimusten mukaan luonnollisen henkilön asuinvaltio määräytyy kaksoisasumistilanteessa ensisijaisesti sen mukaan, kummassa valtiossa henkilöllä on käytettävissä vakituinen asuinto. Toissijaisesti asuinvaltio määräytyy henkilökohtaisten ja taloudellisten siteiden perusteella määritettävän elinetujen keskuksen mukaan. Jos asuinvaltio ei ratkea näillä kriteereillä, asuinvaltio määräytyy sen mukaan, kummassa valtiossa henkilö pysyvästi oleskelee ja tämän jälkeen tarvittaessa kansalaisuuden perusteella. Mikäli asuinvaltiota ei voida ratkaista edellä mainituilla perusteilla, toimivaltaiset viranomaiset ratkaisevat keskinäisin sopimuksin henkilön verosopimuksen mukaisen asuinvaltion. Muun verovelvollisen kuin luonnollisen henkilön kaksoisasumiskonflikti ratkaistaan verosopimusten mukaan yleensä sillä perusteella, kummassa valtiossa henkilön tosiasiallinen johdon sijaintipaikka on.

Suomessa tuloverolain mukaan asuva henkilö eli yleisesti verovelvollinen voi olla verosopimuksen mukaan toisessa sopimusvaltiossa asuva. Tällaisessa tilanteessa henkilö on Suomessa edelleen tuloverolain mukaisesti yleisesti verovelvollinen ja häneen sovelletaan kaikkia yleisesti verovelvollista koskevia säännöksiä. Verosopimusta sovellettaessa tällaisen henkilön asuinvaltio ei ole kuitenkaan Suomi, mikä kaventaa yleensä olennaisesti Suomen verotusvaltaa.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Pekka Nykänen

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

FrändeJ2013, HelminenM2013, s. 116-127, OECDmalli, 4 art.

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.01.2019: Oikeustiede:kaksoisasumiskonflikti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kaksoisasumiskonflikti.)