Filosofia:fundamentalismi

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

fundamentalismi | foundationalismi | perustaoppi | tieto-opillinen fundamentalismi | tiedollinen fundamentalismi

fundamentalismi
foundationalismi
perustaoppi
tieto-opillinen fundamentalismi(ehdotettu)
tiedollinen fundamentalismi
Definition tietoteoriassa uskomusten oikeutusteoria
Explanation Fundamentalismi on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan on olemassa perususkomuksia tai perusoletuksia, jotka ovat oikeutettuja itsessään, ja kaikkien muiden uskomusten oikeutus riippuu niistä. Päätellyt uskomukset saavat ainakin osan oikeutuksestaan perususkomuksilta. Kaksi keskeistä oppiin liittyvää kysymystä koskevat sitä, miten oikeutus syntyy perustassa ja miten se siirtyy ylärakenteelle. Molempiin on annettu lukuisia erilaisia vastauksia.
Perinteisesti perususkomuksille on annettu hyvin vahva tiedollinen status. On ajateltu, että niiden pitää olla varmoja ja että kaikkien muiden oikeutettujen uskomusten tulee olla pääteltävissä deduktiivisesti tai induktiivisesti varmoista perususkomuksista. Deduktiivinen päättely takaa, että myös nämä muut uskomukset ovat varmoja, kun induktiivinen päättely takaa niille vain korkean todennäköisyyden. Tunnettu esimerkki deduktiivisesta fundamentalismista on Descartesin cogito-argumentti.
Jotta muut oikeutetut uskomukset voitaisiin johtaa perususkomuksista, tarvitaan kuitenkin myös monia muita varmoja perususkomuksia kuin tämä yksi. Tällaisina on perinteisesti pidetty uskomuksia, jotka kohdistuvat omia nykyisiä mielentilojani koskeviin propositioihin, esimerkiksi aistikokemuksia koskevat (Tunnen kipua), uskomuksia koskevat (Uskon, että sataa) ja ilmeisiin välttämättömiin totuuksiin, kuten matemaattinen (2+2=4) ja sanojen merkityksiin perustuvat (Kolmiossa on kolme kulmaa) uskomukset. Jälkimmäisiin kuuluvat myös propositioiden loogisia suhteita koskevat totuudet, kuten "Jos kaikki ihmiset ovat kuolevaisia ja Sokrates on ihminen, Sokrates on kuolevainen". Näitä tarvitaan ylärakenteen uskomusten johtamiseen varmasta perustasta.
Tämä laajempi joukko perususkomuksia herättää kuitenkin ongelmia. Ei ole enää selvää, että ne olisivat kaikki sekä erehtymättömiä että epäilyksettömiä. Vaikka tämä laajempi joukko perususkomuksia sallittaisiin, on silti vaikea nähdä, miten kaikki muut oikeutetut uskomukset voitaisiin johtaa niistä. Näyttää siltä, ettei myöskään induktiivisesta päättelystä ole apua, koska tällainen päättely vaatisi oikeutettuja premissejä, jotka kytkevät mielentilamme ulkomaailmaan. Mikä oikeuttaa nämä premissit? Tällaisten ongelmien takia nykyiset fundamentalistit valitsevat maltillisemman kannan.
Nykyajan fundamentalistit eivät vaadi perususkomuksilta varmuutta, vaan edustavat fallibilistista fundamentalismia. He ovat fallibilisteja kahdessa merkityksessä: Ensinnäkin perususkomusten ei tarvitse kohdistua erehtymättömiin ja epäilyksettömiin propositioihin. Toiseksi perususkomukset voivat olla epätosia. Heidän mukaansa oikeutus ei näet takaa totuutta. Lisäksi fallibilismi sallii oikeutuksen kumoutumisen: uskomuksen oikeutus kumoutuu, jos uskojalla on perusteita epäillä uskomustaan. Fallibilistisella fundamentalismilla ei ole radikaalin fundamentalismin skeptisiä ongelmia: se sallii suuremman määrän perususkomuksia. Esimerkiksi sen mukaan ulkomaailmaa koskevat havaintouskomukset voivat olla perususkomuksia. Ne eivät siis tarvitse perusteikseen mielentiloja koskevia uskomuksia. Monet fallibilistiset fundamentalistit laajentavat edelleen perususkomusten alaa menneisyyttä koskeviin muistiuskomuksiin, muiden mielentiloja koskeviin uskomuksiin, moraalisia tosiasioita koskeviin uskomuksiin ja jopa Jumalaa koskeviin uskomuksiin. Sikäli kuin nämä kaikki ovat perususkomuksia, niiden oikeutus ei vaadi muiden uskomusten tukea. Ne eivät vaadi perusteita eikä niitä siis tarvitse todistaa tai oikeuttaa millään tapaa. Toki niiden oikeutus voi kumoutua, jos henkilöllä on perusteita epäillä niiden totuutta tai oikeutusta. Fallibilistista fundamentalismia voi pitää liiankin liberaalina siinä mielessä, että se sallii niin helposti oikeutettuja uskomuksia. Toisaalta sitä voidaan puolustaa sillä, että se sopii yhteen terveen järjen kanssa: se tekee oikeutetuiksi ne uskomukset, joita intuitiivisesti pidämme oikeutettuina. Joka tapauksessa fallibilistisen fundamentalistin pitää pystyä selittämään, mikä tekee perususkomuksista oikeutettuja.
1900-luvun lopulla on noussut monia anti-fundamentalistisia ajatussuuntia, ja sellaiset filosofit kuin pragmatisti Richard Rorty (1931-2007), jälkistrukturalisti Michel Foucault (1926-1984) ja dekonstruktion luoja Jacques Derrida (1930-2004) ovat katsoneet että mitään fundamentalistisia perususkomuksia tai -väitteitä ei ole.
Additional Information lat. fundamentum=perusta
Lue lisää Logos-ensyklopediasta!

Equivalents

foundationalismenglanti
fundamentalismoespanja
fondamentalismoitalia
fondamentalismeranska
fundamentalismruotsi
Fundamentalismsaksa
fundamentalismviro

Related Concepts

Sources

AudiR1995, LammenrantaM2014, BagginiJFoslP2013

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.07.2019: Filosofia:fundamentalismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fundamentalismi.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →