Ravitsemustiede:hiilihydraatti
hiilihydraatti
| hiilihydraatti |
Kasvit muodostavat hiilidioksidista ja vedestä hiilihydraatteja (glukoosia) yhteyttämällä. Yhdestä sokeriyksiköstä muodostuneita hiilihydraatteja ovat monosakkaridit, kuten galaktoosi, glukoosi ja fruktoosi. Kahdesta sokeriyksiköstä muodostuvat sokerit ovat disakkarideja, ja niitä ovat mm. laktoosi, maltoosi ja sakkaroosi. Oligosakkaridit ovat hiilihydraatteja, jotka koostuvat 3–9 monosakkaridista. Polysakkaridit sisältävät yleensä useita satoja tai tuhansia sokeriyksiköitä. Esimerkiksi glykogeeni, tärkkelys, hemiselluloosa ja selluloosa muodostuvat pitkistä glukoosiketjuista.
Hiilihydraatteja on pääasiassa viljavalmisteissa, perunassa, palkokasveissa, hedelmissä ja marjoissa. Eläinkunnan tuotteista vain maidossa on merkittävä määrä hiilihydraattia, joka on laktoosia. Glykogeeni on eläinten ja ihmisten lihaksissa ja maksassa esiintyvä, glukoosista muodostunut polysakkaridi.
Hiilihydraatit eivät ole ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita, mutta niitä tarvitaan normaalin aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. Aivot tarvitsevat noin 140 g glukoosia vuorokaudessa. Hiilihydraattien energiasisältö on 17 kJ (4 kcal) /g.
Imeytymätön hiilihydraatti on ravintokuitua, josta ei muodostu energiaa elimistössä, mutta sitä sisältävät elintarvikkeet mm. tasapainottavat sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa. Hiilihydraattien välttämisen eduista laihdutettaessa ei ole tieteellistä näyttöä.Erikieliset vastineet
| carbohydrate | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 10.5.2024: Ravitsemustiede:hiilihydraatti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ravitsemustiede:hiilihydraatti.)