välimiesmenettely

Määritelmä menettely, jossa yksityishenkilöt tai yksi ainoa yksityishenkilö, välimies, asianosaisten sopimuksen johdosta, valtion tuomioistuimen sijasta lopullisesti ja asianosaisia sitovasti ratkaisee yksityisoikeudellisen riita-asian

Selite

Välimiesmenettelystä säädetään vuonna 1992 annetussa laissa (967/1992, jäljempänä VML). Välimiesmenettely pohjautuu sopimusvapauteen. Riidan osapuolet voivat sopimusvapauden rajoissa selvittää keskinäiset erimielisyytensä hyväksi katsomallaan tavalla, esimerkiksi tekemällä sovinnon tai turvautumalla välimiesmenettelyyn. Välimiesmenettely saattaa tulla kysymykseen vain sellaisissa asioissa, joissa sovinto on sallittu. Julkisen oikeuden alaan kuuluvissa asioissa ei välimiesmenettelyä yleensä voida käyttää. Yksityisoikeudellisistakin asioista osa, esimerkiksi isyyttä ja lapsen huoltoa koskevat asiat, on sellaisia, joissa sovinto ei ole sallittu. Se, että riidan ratkaisemiseen joudutaan soveltamaan ns. pakottavia säännöksiä, ei sinänsä merkitse, ettei sovinto asiassa voisi olla sallittu. Sovinto ei kuitenkaan ole sallittu silloin, kun kanteessa vaaditaan sellaista oikeusseuraamusta, joka ei ole laillisesti aikaansaatavissa asianosaisten välisin sopimuksin ilman viranomaisen myötävaikutusta. Merkitystä ei kuitenkaan sinänsä ole sillä, kuuluisiko riita tuomioistuinprosessissa johonkin ehdottomaan vai tahdonvaltaiseen oikeuspaikkaan. Näin ollen arvioitaessa kysymystä siitä, voidaanko riita jättää välimiesten ratkaistavaksi, arviointiin ei vaikuta se seikka, onko prorogaatiosopimuksen tekeminen riidasta mahdollista.

Itse menettelystä välimiesten ratkaistavaksi annettua riitaa käsiteltäessä ei lakiin sisälly yksityiskohtaisia säännöksiä. Niistä harvoista menettelyä koskevista säännöksistä, jotka sisältyvät lakiin, suurin osa on tahdonvaltaisia. Välimiehet eivät myöskään ole velvollisia noudattamaan oikeudenkäymiskaaren riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä. Välimiesten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ns. kontradiktorista periaatetta. Lakiin sisältyy nimenomainen pakottava säännös, jonka mukaan välimiesten on varattava asianosaisille tarpeellinen tilaisuus ajaa asiaansa (VML 22 §). Muutoin asianosaisilla on valta sopia asian käsittelyssä noudatettavasta menettelystä (VML 23 §).

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Gustaf Möller

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

MöllerG1997

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Oikeustiede:välimiesmenettely. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:välimiesmenettely.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →