todistustaakka

Määritelmä oikeusnormi, jonka avulla tuomioistuin voi näyttöepävarmuustilanteessa ratkaista sen, kumman asianosaisen on kannettava haitallinen seuraamus jonkin oikeustosiseikkaväitteen jäämisestä vaille riittävää näyttöä

Selite

Tuomion perustaminen joihinkin oikeustosiseikkoihin edellyttää, että niistä on esitetty riittävä näyttö. Silloin, kun jostakin oikeustosiseikkaväitteestä ei tuomioistuimen mukaan ole esitetty riittävää näyttöä, asia ratkaistaan todistustaakan avulla. Todistustaakkaa soveltaessaan tuomioistuin katsoo seikan jääneen näyttämättä ja perustaa tuomion sen vastakohtaan. Esimerkiksi tilanteessa, jossa velan maksusta todistustaakan kantava velallinen ei saata maksuväitettään riittävän todennäköiseksi, tuomioistuin ratkaisee asian siten kuin velka olisi edelleen maksamatta ja velvoittaa velallisen tekemään suorituksen.

Todistustaakka on tuomioistuimelle suunnattu normi, jonka avulla se voi suoriutua ratkaisupakosta. Dispositiivisessa asiassa asianosaisella ei ole velvollisuutta todistelun esittämiseen, eikä häntä voida velvoittaa esimerkiksi uhkasakon tai muun prosessuaalisen sanktion uhalla esittämään todistelua jostakin oikeustosiseikasta, vaan näytön esittämättä jäämisestä mahdollisesti seuraava prosessitappio on riittävä kiihoke näytön esittämiseen.

Rikosasiassa todistustaakka on aina syyttäjäpuolella, jonka tulee esittää tuomitsemiskynnyksen ylittävä näyttö rikoksen tunnusmerkistötekijöistä sekä siitä, että käsillä ei ole anteeksianto- tai oikeuttamisperusteita. Rikosasiassa noudatetaan syyttömyysolettamaa, eikä vastaajalla näin ollen ole velvollisuutta myötävaikuttaa syyllisyytensä selvittämiseen tai esittää syyttömyyttään tukevaa näyttöä, eikä langettavaa rikostuomiota voida liioin perustaa vastaajan vaikenemiseen. Kuitenkin silloin, kun syytteen tueksi on esitetty niin vakuuttavaa näyttöä vastaajan syyllisyydestä, että häneltä voidaan selvästi vaatia selitystä, vaikeneminen voidaan ottaa huomioon syyttäjän esittämän näytön vakuuttavuutta harkittaessa.

Dispositiivisessa asiassa lakiin sisältyy todistustaakan jakoa koskeva yleissäännös (OK 17:2.1). Todistustaakka riita-asiassa jakautuu asianosaisten välillä pääsääntöisesti samalla tavalla kuin väittämistaakka. Todistustaakasta voidaan säätää myös erityislaeissa, minkä lisäksi todistustaakan jakoon asianosaisten välillä voi vaikuttaa myös "asian laatu" (OK 17:2.4). Todistustaakkanormien kannalta merkittäviä oikeuslähteitä ovat oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus. Todistustaakan jaon ratkaisemiseksi on kehitetty erilaisia teorioita, mutta todistustaakan jakoa ei riita-asiassa voida ratkaista vain yhden teorian avulla. Sääntelemättömissä tilanteissa merkitystä voi olla erityisesti kokemusperäisellä todennäköisyydellä, asianosaisten todistelumahdollisuuksilla sekä aineellisoikeudellisten normien tavoitteilla.

Todistustaakalla on yhteys näyttökynnykseen, sillä näyttökynnys määrittää sen, milloin asianosainen on esittänyt riittävän näytön ja siten suoriutunut todistustaakasta.

Todistustaakan jako on riippumaton yksittäisessä jutussa esitetystä näytöstä. Lisäksi voidaan puhua "väärästä", "epäaidosta" tai "kääntyvästä" todistustaakasta. Tällöin todistustaakan jostakin oikeustosiseikasta kantava asianosainen on esittänyt väitteestään lähtökohtaisesti riittävän näytön. Todistustaakka on siten "kääntynyt" eli siirtynyt rasittamaan hänen vastapuoltaan, jonka on esitettävä vastanäyttöä uhalla, että oikeustosiseikka katsotaan muuten näytetyksi. Todistustaakka ei kuitenkaan siirry asianosaiselta toiselle kesken oikeudenkäynnin, vaan se rasittaa aina samaa asianosaista. Väärällä todistustaakalla tarkoitetaankin lähinnä pääkäsittelyssä suoritetussa todistusharkinnassa tehtävää päätelmää esitetyn näytön riittävyydestä.

"Kääntyvän" todistustaakan lisäksi tunnetaan "käännetty" todistustaakka, jolla tarkoitetaan sitä, että asianosaisella on väittämistaakka jostakin oikeustosiseikasta, mutta todistustaakan kyseisestä seikasta kantaa hänen vastapuolensa. Esimerkiksi ekskulpaatiovastuussa kantajan on kanteensa tueksi vedottava siihen, että vastaaja on menetellyt tuottamuksellisesti. Ekskulpaatiovastuussa vastaajan tuottamuksellinen menettely presumoidaan, jolloin hänen täytyy vastuulta välttyäkseen osoittaa, että hän ei ole menetellyt tuottamuksellisesti tai että vahinko on aiheutunut jostakin sellaisesta syystä, joka ei kuulu hänen vastuulleen.

Todistustaakalla on yhteys legaalisiin presumptioihin, jotka ovat lakimääräisen olettamuksen perusteettomuuteen vetoavan asianosaisen näkökulmasta todistustaakkanormeja. Mikäli olettamuksen perusteettomuuteen vetoava asianosainen ei esitä väitteestään riittävää näyttöä, tuomioistuin panee presumption tarkoittaman seikan tuomion perusteeksi.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Timo Saranpää

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HalilaJ1955, KlamiHT2000, SaranpääT2010, SaranpääT2013

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 27.4.2024: Oikeustiede:todistustaakka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:todistustaakka.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →