Oikeustiede:rangaistusmääräysmenettely

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

rangaistusmääräysmenettely

rangaistusmääräysmenettely
Määritelmä poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen antaman sakkorangaistuksen vahvistaminen summaarisessa eli suppeatutkintaisessa menettelyssä
Selite Rangaistusmääräysmenettelyssä voidaan määrätä sakkorangaistus ja enintään 1 000 euron suuruinen menettämisseuraamus rikkomuksesta, josta tapaukseen sovellettavassa rangaistussäännöksessä ei ole esillä olevien asianhaarain varalta säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta, ja laillisesti vahvistetun uhkasakkokiellon rikkomisesta. Eräät rikokset on säädetty rangaistusmääräysmenettelyn käyttöalan ulkopuolelle. Asianomistajan toissijainen syyteoikeus ja mahdollisuus saada syyteasian käsittelyn yhteydessä toteutettua yksityisoikeudellinen vaatimus on turvattu niin, että asian käsittely rangaistusmääräysmenettelyssä edellyttää asianomistajan suostumuksen.

Rangaistusmääräysmenettely käynnistyy poliisimiehen, tullimiehen, rajavartiomiehen tai erävalvojan aloitteesta, kun tämä rikkomuksen havaittuaan, tekopaikalle kutsuttuna tai automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä suppean esitutkinnan jälkeen antaa rikoksesta epäillylle tiedoksi rangaistusvaatimuksen. Rangaistusvaatimuksen antamista edeltää suppea esitutkinta, jossa selvitetään vain ne seikat, jotka ovat välttämättömiä seuraamuksen määräämiselle. Rangaistusvaatimus on annettava tiedoksi epäillylle pääsääntöisesti heti esitutkinnan päätyttyä, tyypillisesti "tien päällä". Epäillyn suostumusta ei tarvita rangaistusmääräysmenettelyn käyttämiseen. Teon kiistäminen ei pelkästään estä asian käsittelyä kyseisessä menettelyssä. Rangaistusvaatimus voidaan antaa myös syyttäjän puolesta, tai sen voi antaa syyttäjä itse.

Jos rangaistusvaatimusta ei vastusteta, asia siirtyy syyttäjän ratkaistavaksi. Yleensä syyttäjä antaa rangaistusmääräyksen vaaditun mukaisena. Rangaistus voi olla myös vaadittua lievempi. Syyttäjä voi myös päätyä seuraamusluonteiseen tai syytteen hylkäämiseen rinnastettavaan rangaistusmääräyksen antamatta jättämiseen. Syyttäjä voi myös pyytää suoritettavaksi lisätutkintaa ja sen perusteella antaa uuden rangaistusvaatimuksen tai siirtää asian syyteharkintaan, jolloin alkuperäinen rangaistusvaatimus peruutetaan.

Rangaistusmääräysmenettelyn lisäksi toinen rikosprosessin summaarinen menettelymuoto on rikesakkomenettely. Rikesakko on euromäärältään kiinteä sakkoa lievempi varallisuusrangaistus, joka saa olla enintään 200 euroa ja joka koskee eräitä tieliikennelain, ajoneuvolain, vesiliikennelain, jätelain, kalastuslain, järjestyslain ja rikoslain vähäisiä rikkomisia. Rikesakon määrää poliisimies taikka tullimies, rajavartiomies tai erävalvoja.

Lähteet: Käsikirja seuraamusten määräämiseksi rangaistusvaatimus- ja rikesakkoasioissa. Poliisihallitus 6/2012.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Ari-Matti Nuutila

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HE94/2009vp, NuutilaAM1998a, Tolvanen&Kukkonen2011, s. 3-5

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 17.01.2019: Oikeustiede:rangaistusmääräysmenettely. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rangaistusmääräysmenettely.)