Oikeustiede:oikeussuhde

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

oikeussuhde

oikeussuhde
Definition kahden oikeussubjektin eli joko luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välinen oikeudellisesti merkityksellinen relaatio, jonka sisältönä on henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet
Explanation Kaksiosaisessa artikkelissaan Fundamental Legal Conceptions as Applied in Judicial Reasoning amerikkalainen oikeusfilosofi Wesley Newcomb Hohfeld perusteli oikeudellista analyysiä varten analyyttisen suhdekäsitteistön, joka on tullut yleisesti hyväksytyksi alan kirjallisuudessa. Hohfeldin mukaan omistusoikeus on tekninen yläkäsite, joka voidaan hajottaa neljäksi relationaaliseksi alakäsitteeksi, missä A:n tietynlaista oikeutta vastaa aina B:n tietynlainen velvollisuus.

Staattisessa oikeustilassa esineen omistajan A:n suojattua omistajanhallintaa eli oikeudellista kanneoikeutta (claim-right) ja käyttövapautta (privilege, liberty) vastaa B:n käyttövapauden puuttuminen (´no-right´) ja velvollisuus (duty) olla tuota A:n oikeutta loukkaamatta tai, jos hän niin menettelee, A voi palauttaa tuon omistajanhallinnan itselleen kanneteitse tuomioistuimessa ja viranomaisessa. Hohfeldin termein kyse on A:n kanneoikeudesta eli oikeudesta saada oikeussuojaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa (claim-right), jota oikeutta vastaa B:n samansisältöinen velvollisuus (duty), ja A:n nauttimista esineen käyttövapaudesta (privilege t. liberty), jota puolestaan vastaa B:n ´ei-oikeus´ (´no-right´) eli käyttövapauden puuttuminen.

Dynaamisessa oikeustilassa eli esineen vaihdanta- tai muussa disponointitilanteessa A:n oikeudellista kompetenssia eli kelpoisuutta päättää esinettä koskevista oikeussuhteista (power) vastaa B:n oikeudellinen sidonnaisuus (liability), ja A:n tietynasteista dynaamista suojaa (immunity) sivullistahoa kuten esineen edellisen omistajan velkojia kohtaan vastaa B:n ´voimattomuus´ eli dynaamisen suojan puuttuminen (engl.: disability).

Hohfeld kutsui käsitepareja claim-right – duty, privilege – no-right, power – liability, immunity – disability oikeudellisiksi korrelatiiveiksi eli vastinpareiksi. Kyse on siis suhdekäsitteistä, missä omistaja A:n tietynlaista oikeutta vastaa aina B:n samansisältöinen velvollisuus, eikä oikeudellisilla käsitteillä ole Hohfeldin mukaan lainkaan semanttista referenssiä sanotun oikeus/velvollisuus -relaation ulkopuolella. Oikeudelliset käsitteet voitiin määritellä myös negaatio- eli vastakohtasuhteina: -claim-right – ´no-right´, privilege – duty, power – disability, immunity – liability.

Kaaviona tämä voidaan esittää:

Hohfeldin omistusoikeus-käsitteen analyysi tarjosi tutkimuksellisen mallin, jota skandinaaviset oikeusrealistit kuten Östen Undén ja Alf Ross, samoin kuin Suomessa Simo Zitting, saattoivat seurata. Zittingin väitöskirja Omistajanvaihdoksesta silmälläpitäen erityisesti lainhuudatuksen vaikutuksia (1951) ja kaksiosainen artikkeli ”Omistajan oikeuksista ja velvollisuuksista, I-II” (1952) toivat suomalaiseen varallisuusoikeuteen uudenlaisen analyyttisen ajattelutavan, oikeusasema- eli oikeussuhdeanalyysin, joka teki mahdolliseksi aiempaa hienojakoisemman kysymyksenasettelun ja sai vähitellen syrjäyttää aiemman käsitelainopillisen, oikeuden käsitesystematiikkaa painottaneen lainopin. Zitting sai vaikutteita osin suoraan Hohfeldilta, osin Hohfeldin analyysia hyödyntäneiltä skandinaavisilta kirjoittajilta, kuten Rossilta. Zitting kirjoitti kokoavasti oikeussuhdeanalyysistä vuonna 1952:[1]

”Edellä esitetyn perusteella on aihetta dogmaattiselta kannalta tarkastella omistajan erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä niiden keskinäistä suhdetta. Koska tässä selvittelyssä on otettava tarkastelun kohteeksi myös sellaista, mikä on jätetty omistusoikeuden käsitemääritelmän ulkopuolelle, emme luonnollisesti voi hakea vastausta deduktion tietä omistusoikeuden käsitteestä sen enempää kuin (subjektiivisen) oikeuden käsitteestä yleensäkään. Tarkastelun kohteeksi on otettava omistajan reaalinen oikeusasema ja siinä on huomioitava kaikki puolet, velvollisuuksia unohtamatta. Tällainen oikeusasema on sitten analysoitava alkutekijöihinsä, jotta saadaan selville sen eri momenttien oikeudellinen luonne ja niiden keskinäinen suhde. Analyyttisen tutkimuksen avulla voidaan valmistella edellytyksiä harkita mitä omistusoikeuden käsitteeseen on tarkoituksenmukaista sisällyttää. Sen vuoksi on ilmeistä, ettei omistusoikeuden käsitemääritelmä voi olla tutkimuksen lähtökohtana. (. . .) Saadaksemme esille omistajan oikeusaseman eri momentit sekä niiden oikeudellisen luonteen ja keskinäiset suhteet yhtenäisen järjestelmän puitteissa, on työskenneltävä puhtailla oikeudellisilla käsitteillä ja oikeuslauseilla. Metodin puhtaus ja järjestelmän yhtenäisyys ovat erottamasti toisiinsa kytketyt, kuten Felix Kaufmann on esittänyt. Oikeudelliselta kannalta vieraat ainekset näet estävät järjestelmän osien aukotonta yhteenliittymistä. Jos esim. esine kytketään yhteen puhtaiden oikeuskäsitteiden kanssa, syntyy sekakäsite (der gemischte Rechtsbegriff), jollaisesta esimerkkinä on esineoikeus käsitettynä oikeudelliseksi vallaksi esineen yli. Vastaavasti on sosiaalinen, taloudellinen tms. intressi oikeudellisesti vierasta ainesta.”

Oikeussuhde voi vallita vain henkilöiden välillä, ei esimerkiksi henkilön ja irtaimen tai kiinteän esineen välillä, jos analyyttisen oikeustieteen käsitys oikeudellisesta ontologiasta hyväksytään. Viimeaikainen keskustelu ympäristön sekä keinoälyn tai algoritmien mahdollisista oikeuksista on riitauttanut tuon käsityksen. Esimerkiksi Visa Kurki on jäsentänyt kiinnostavalla tavalla modernin oikeussubjektin käsitettä Wesley Newcomb Hohfeldin teoriaa soveltaen ja syventäen väitöskirjassaan A Theory of Legal Personhood.
Additional Information
Kirjoittaja: Raimo Siltala

Related Concepts

Sources

HohfeldW1964, ZittingS1952, KurkiV2019

References

  1. Zitting, "Omistajan oikeuksista ja velvollisuuksista, I-II", s. 389-390, 391

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 8.7.2020: Oikeustiede:oikeussuhde. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeussuhde.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →