Oikeustiede:skandinaavinen realismi

Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

skandinaavinen realismi

Tämä sivu on vielä tarkistamatta
skandinaavinen realismi
Määritelmä pohjoismainen, Axel Hägerströmin filosofiasta inspiraationsa ammentanut oikeustieteellinen tutkimussuuntaus, jonka huippukausi oli 1920–1950 –luvuilla
Selite Skandinaavisen realismin mukaan niin sanottu käytännöllinen tiede eli normeja tai arvoja tuloksinaan tuottava tutkimus oli tieteellisenä pyrkimyksenä mahdoton. Tieteellisesti ei voitu selvittää, miten asioiden pitää olla. Oikeustieteen kohteena oli muiden tieteiden tavoin ajallis-paikallinen kokemusmaailma, jota voitiin tutkia empiirisesti. Oikeusnormin voimassaolo tarkoitti sitä, että normi oli tehokas yhteiskunnassa.


Toisin kuin voitaisiin ajatella, skandinaavisen realismin edustajat eivät vaatineet, että oikeustieteen tulisi muuttua empiiriseksi tutkimukseksi yhteiskunnan oikeuskoneiston toiminnasta. Oikeussääntöjen sisällön selvittäminen hyväksyttiin edelleen oikeustieteen perustehtäväksi. Oikeudellista argumentointia oli sitä vastoin muutettava luopumalla käsitelainopilliselle tutkimustavalle ominaisesta käsitteistä päättelystä ja korvaamalla se reaalisilla argumenteilla.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Markku Helin

Käytetyt lähteet

BjarupJ1978, HelinM1988, OlivecronaK1971, RossA1951

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.07.2017: Oikeustiede:skandinaavinen realismi. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:skandinaavinen realismi.)