Oikeustiede:korporatismi

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

korporatismi

korporatismi
Määritelmä yhteiskuntateoria, jonka mukaan elinkeinoryhmät ja niiden toimielimet ja edustajat, korporaatiot, muodostavat valtiokoneiston keskeisen osan
Selite Korporatismi (myös korporativismi) tarkoittaa poliittista järjestelmää, jossa lainsäädäntövaltaa käyttävät yleisissä vaaleissa yhtäläisen äänioikeuden perusteella valittujen kansanedustajien sijasta työnantajien ja työntekijöiden muodostamat ammattikunnat eli korporaatiot. Tällaista järjestelmää on sovellettu muun muassa Benito Mussolinin Italiassa sekä Francisco Francon Espanjassa.

Eräissä korporatiivisen järjestelmän tulkinnoissa korporaatioiden keskinäissopimuksin käyttämää valtaa laajennetaan siis poliittiselle tasolle siten, että kansanedustuslaitoksen jäsenet nimitetään joko kokonaan tai osittain korporaatioiden edustajista. Poliittiset puolueet eivät muodosta valtiovallan käytön toimintaperustaa.

Valtiosääntöoikeudellisessa keskustelussa Suomessa puhutaan korporatistisista tendensseistä. Niillä tarkoitetaan ilmiöitä, jotka viittaavat siihen, että perustuslaeissa säädetty valtiollinen päätöksentekojärjestelmä ei kaikilta osin toimi kansanvaltaisten periaatteiden mukaisesti (PeL 2.1 §: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta"). Yhteiskunnallisessa ratkaisutoiminnassa on nähty elementtejä, jotka viittaavat siihen, että etujärjestöt toimivat korporaatioiden tavoin ja tosiasiassa käyttävät ylimmille valtioelimille kuuluvaa päätösvaltaa. Puhutaan myös ns. kolmikannasta. Sillä tarkoitetaan neuvotteluja, joita käyvät valtioneuvosto ja työmarkkinaosapuolet työoloihin, elinkeinotoimintaan ja sosiaaliturvaan liittyvästä lainsäädännöstä. Kielteisinä piirteinä on viitattu seuraaviin väitettyihin ilmiöihin:

Merkittävä osa kansanedustajista valitaan työmarkkinaosapuolten tuella. He eivät toimi niinkään kansan, vaan taustallaan olevan korporaation (työmarkkina-, työntekijä- tai tuottajajärjestöt) edustajina.

Tulopoliittisen mekanismin katsotaan siirtäneen merkittävän osan lainsäädäntövaltaa (vero- ja sosiaalipolitiikka, työlainsäädäntö) sekä budjetti- ja finanssivaltaa valtioelimiltä niille järjestöille, jotka hyväksyvät ratkaisun. Tulopoliittiseen ratkaisuun liittyviä lainsäädäntö- ja määrärahapäätöksiä tehdessään eduskunta on tosiasiassa sidottu kokonaisratkaisuun.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet



Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.01.2019: Oikeustiede:korporatismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:korporatismi.)



SLYpalkki.jpg