Oikeustiede:kansansuvereniteettiperiaate
kansansuvereniteettiperiaate
| kansansuvereniteettiperiaate |
Määritelmä ilmaistaan perustuslain 2.1 §:n säännöksessä, jonka mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta
Selite Kansansuvereniteettiperiaatteen valtiosääntöoikeudellinen sisältö voidaan hahmottaa poliittis-filosofisista lähtökohdista liittyneenä käsitykseen siitä, että oikeusjärjestyksen voimassaolo, ja kaikki julkinen vallankäyttö johdetaan viime kädessä kansalaistahdosta. Teknis-operatiivisesti kansansuvereniteetti liittyy perustuslain 1 §:n suvereniteettisäännökseen sekä PeL 3 §:n säännökseen valtiollisten tehtävien jaosta l. valtiovallan kolmijako-opista ja parlamentarismista. Tällöin kuitenkin tuomio- l. lainkäyttövaltavalta on jätettävä kansansuvereniteettiperiaatteen ulkopuolelle: tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
Jäsenyys Euroopan unionissa on vaikeasti yhteensovitettavissa kansansuvereniteettiperiaatteen kanssa.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
- valtiokansa
- alueellinen valtamonopoli
- parlamentarismi
- valtiovallan kolmijako-oppi
- demokratia
- oikeusperiaatteet valtiosääntöoikeudessa
- valtiosäännön kansanvaltaiset perusteet
- eduskunta
- sisäinen valtiosuvereniteetti
- kompetenssi-kompetenssi
- suvereniteettirajoitusten säätäminen
- legitimiteetti
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.03.2019: Oikeustiede:kansansuvereniteettiperiaate. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kansansuvereniteettiperiaate.)
Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →
