Oikeustiede:esinevakuusoikeudet

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

esinevakuusoikeudet

esinevakuusoikeudet
Määritelmä yleensä rahamääräisen suorituksen turvaamiseksi perustettavia oikeuksia, jotka tuottavat oikeudenhaltijalle muita paremman etusijan tietyn vakuudeksi yksilöidyn kohteen taloudelliseen arvoon
Selite Esinevakuusoikeuden haltijan, tyypillisesti velkojan, muita paremman oikeuden lähempi toteutumistapa riippuu sekä vakuustyypistä että siitä tilanteesta ja henkilösuhteesta, jossa kysymys velkojan suojasta ajankohtaistuu. Panttioikeus, joka on esinevakuustyypeistä tärkein, tuottaa haltijalleen lähtökohtaisesti niin vakuudenantajaan kuin sivullisiinkin nähden erityisesti suojatun etuoikeuden saada rahamääräinen suoritus vakuuskohteen arvosta, joka siitä saadaan myynnissä. Sen sijaan esimerkiksi panttioikeutta käytännössä huomattavasti vähämerkityksellisempi vakuusoikeus pidätysoikeus tuottaa määritelmän mukaisesti vain oikeuden pitää tiettyä esinettä hallussa, kunnes suoritus on saatu. Tällaisenaan se mahdollistaa kohteen arvosta hyötymisen ennen kaikkea välillisessä painostustarkoituksessa. Pidätysoikeuden vaikutukset eivät tosin nykyään osapuolisuhteessakaan tyhjene puhtaasti vain määritelmän mukaisiin, vaan pidätysoikeuden haltijan asema on ajan mittaan lähentynyt panttioikeutta monessa suhteessa. Myös velkojan hallinnassa olevan pidätysoikeuden kohteen jouduttua pakkotäytäntöönpanomenettelyn piiriin (kuten ulosmitatuksi toisen velkojan saatavasta tai vakuuskohteen omistajan konkurssissa tämän konkurssipesään kuuluvan omaisuuden piiriin) oikeus tuottaa samankaltaisen etuoikeuden kohteen myynnistä saatavaan varallisuusarvoon kuin panttioikeus.

Etenkin tavanomaisten irtainten esineiden luottokaupassa tyypillinen myyjän kauppahintasaatavan turvaamiskeino omistuksenpidätys- tai takaisinottoehto taas esimerkiksi perustaa myyjälle oikeuden purkaa kauppa ja saada ostajalle jo luovutettu esine takaisin, jos tämä ei maksa velaksi jäänyttä kauppahintaa sopimuksen mukaan. Mainittu ehto turvaa lähtökohtaisesti myös sen, että kaupan kohde ei – toisin kuin pantti- tai pidätysoikeuden kohde – kuulu vielä ostajan konkurssipesään ja myyjä voi jo tämän vuoksi toteuttaa oikeutensa mahdollisesta konkurssista huolimatta. Ehto ei kuitenkaan – samoin kuin pantti- ja pidätysoikeuden osalta – toisaalta estä kaupan kohteen ulosmittausta toisen velkojan saatavasta; tällöin myyjää turvaa panttioikeuden kaltainen, mutta sitä heikompi etuoikeus saada suoritus kauppahinnalle kohteen myynnissä.

Myös vakuusluovutuksella pyritään esinevakuusoikeuden perustamiseen. Järjestely ei kuitenkaan aina saa aikaan sillä tarkoitettuja, esinevakuusoikeuksille tyypillisiä oikeusvaikutuksia, ellei luovutuksensaajan oikeuden julkivarmistusta ole toteutettu samaan tapaan kuin panttioikeutta käytettäessä.

Omistuksenpidätysehtoon ja vakuusluovutukseen perustuvaa vakuusoikeutta on luonnehdittu omistusvakuudeksi oikeudenhaltijalle jätettävän tai perustettavan muodollisen omistajan aseman vuoksi.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Eva Tammi-Salminen

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HavansiE1992, Tepora&al2009, Saarnilehto&al2012, s. 1191-1220

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.03.2019: Oikeustiede:esinevakuusoikeudet. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:esinevakuusoikeudet.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →



SLYpalkki.jpg