Oikeustiede:ennakonpidätys

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

ennakonpidätys

ennakonpidätys
Määritelmä ennakkoperinnän muoto, joka toimitetaan siten, että suorituksen maksaja vähentää ennakonpidätyksen määrän rahana maksettavasta summasta, ja jossa suorituksen maksaja ilmoittaa ja maksaa pidätetyt määrät Verohallinnolle
Selite Suorituksen maksajan on toimitettava ennakonpidätys tuloverolain mukaan veronalaisista tuloista, ellei tulo kuulu ennakonkannon piiriin tai jollei tuloa ole vapautettu ennakonpidätyksestä. Ennakonpidätys on toimitettava seuraavista tuloista:

1) Palkka. Palkan käsite on määritelty ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:ssä, jonka mukaan palkalla tarkoitetaan a) kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa, sekä b) säännöksessä erikseen lueteltuja henkilökohtaisia palkkioita. Palkaksi luetaan myös c) luontoisedut, jotka arvioidaan tuloverolaissa säädetyllä tavalla, ja d) tuloverolain (1535/1992) 66–69 §:ien mukaan veronalaiset henkilökuntaedut. Palkkana ei pidetä työn suorittamisesta maksettua kustannusten korvausta, sikäli kuin se ei ylitä Verohallinnon vahvistamia kustannusten arvioimisperusteita.

2) Eläke ja elinkorko sekä muut ennakkoperintälain nojalla annetussa Verohallinnon päätöksessä luetellut päivärahat, vakuutuskorvaukset ja sosiaaliedut.

3) Muu palkkio kuin palkka. Ennakkoperintälain mukaan ennakonpidätyksen alaisia ovat a) korvaus työpalvelusta (työkorvaus), b) urheilijan palkkio ja c) korvaus immateriaalioikeuden käytöstä ja myynnistä (käyttökorvaus), vaikka suoritusta ei ole pidettävä palkkana. Ennakonpidätysvelvollisuus koskee yhtä hyvin luonnolliselle henkilölle kuin oikeushenkilölle maksettua korvausta ja palkkiota. Työkorvauksesta ja käyttökorvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä, jos suorituksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin.

4) Puunmyyntitulo ja metsävahingosta saatu vakuutuskorvaus. Pidätysvelvollisuutta ei ole muun muassa silloin, kun tulon saajana on yhteisö, yhteisetuus ja elinkeinoyhtymä.

5) Muu kuin lähdeveron alainen korko, osinko, voitto osuus sijoitusrahastosta sekä rahasto-osuus ja ylijäämä henkilörahastosta. Pidätysvelvollisuutta ei yleensä ole silloin, kun saajana on muu kuin luonnollinen henkilö tai kuolinpesä.

Ennakonpidätys toimitetaan siten, että suorituksen maksaja (pidätysvelvollinen) vähentää ennakonpidätystä vastaavan määrän rahana maksettavasta suorituksesta. Ennakonpidätystä ei toimiteta rahana maksettavaa palkan määrää suurempana. Ennakonpidätys on toimitettava silloin, kun suoritus maksetaan saajalle tai merkitään tilille saajan hyväksi. Ennakonpidätys on toimitettava verokorttiin merkityn pidätysmääräyksen taikka ennakkoperintälaissa tahi asetuksessa tai Verohallinnon päätöksessä määrätyn prosenttimäärän mukaisesti. Ennakonpidätystä koskevan virheen voi suorituksen maksaja oikaista saman kalenterivuoden aikana tapahtuvan myöhemmän maksusuorituksen yhteydessä. Virhe on voinut johtua siitä, että ennakonpidätys on jäänyt osaksi tai kokonaan toimittamatta taikka että ennakonpidätys on ollut liian suuri. Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan on ennen palkanmaksun aloittamista tehtävä ilmoitus Verohallinnolle yritys- ja yhteisötietolaissa säädetyllä tavalla. Verohallinnon työnantajarekisteriin merkitään työnantaja ja muu suorituksen maksaja. Suorituksen maksajan on annettava Verohallinnolle ilmoitus maksamistaan palkoista ja muista suorituksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä kausiveroilmoituksella.

Kausiveroilmoitus muuttuu 1.1.2017 lukien veroilmoitukseksi, mistä säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa (768/2016). Uuteen lakiin siirretään verokautta, veroilmoitusta ja veron maksamista koskevat säännökset. Verokausi on ajanjakso, jolta vero ilmoitetaan ja maksetaan. Verokausi on lähtökohtaisesti kalenterikuukausi. Säädetyt edellytykset täyttävissä tilanteissa verokausi voi olla neljänneskalenterivuosi. Uuden lain mukaan verovelvollisen (ennakonpidätysvelvollisen) on annettava kultakin verokaudelta veroa koskevat tiedot Verohallinnon vahvistamalla veroilmoituksella. Veroilmoitus on pääsääntöisesti annettava sähköisesti. Ilmoitus katsotaan annetuksi silloin, kun se on saapunut Verohallinnolle. Veroilmoituksen antamista ja verokauden veron maksamista koskevat määräajat pysyvät pääosin ennallaan. Verovelvollisen on annettava verokauden veroilmoitus ja maksettava verokauden vero viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden yleisenä eräpäivänä silloin, kun verokausi on kalenterikuukausi. Veroilmoitus on annettava ja vero on maksettava viimeistään verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden yleisenä eräpäivänä, jos verokautena on neljänneskalenterivuosi. Yleisellä eräpäivällä tarkoitetaan sekä maksamisen eräpäivää että ilmoittamisen määräpäivää. Yleinen eräpäivä tulee olemaan kalenterikuukauden 12 päivä, tai jos se ei ole pankkipäivä, sitä seuraava ensimmäinen pankkipäivä.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Asko Lehtonen

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Hirvonen&al1990, Laitinen&Peltomäki1985, PeltomäkiT2015

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.03.2019: Oikeustiede:ennakonpidätys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ennakonpidätys.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →