Kirjallisuudentutkimus:näkökulma

Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

näkökulma

näkökulma
Määritelmä havaintoasema tai käsitteellinen asema, josta tapahtumat kerronnassa esitetään
Selite Näkökulma voi olla pysyvä tai vaihtuva. Tarinan saattaa kertoa kaikkitietävä kertoja, jonka asema yleensä vaihtelee ja jota on usein vaikea paikantaa (ulkoinen näkökulma). Näkökulma voi rajoittua kuitenkin vain siihen, mitä tarinan yksittäinen henkilö tai useampia henkilöitä havaitsee (sisäinen näkökulma). Yksikön 1. persoonan kerronnassa (minäkerronta) näkökulma rajoittuu tavallisesti henkilön osittaiseen tietoon ja kokemukseen, eikä siksi mahdollista pääsyä muiden henkilöiden ajatuksiin.

Modernissa kirjallisuudessa on usein käytetty moninkertaista näkökulmaa, jossa tapahtumat näytetään useampien kuvattuihin tapahtumiin osallistuvien henkilöiden asemista käsin, kuten William Faulknerin romaanissa The Sound and the Fury (1929, Ääni ja vimma). Teoksessaan The Thread of Discourse (1975) Joseph Grimes esittää seuraavan näkökulmien jaottelun:

1) kaikkitietävyyden näkökulma (fokalisoimattomuus),
2) minäkerronnan osallistuva näkökulma (homodiegeettinen kerronta ja sisäinen fokalisaatio),
3) hän-kerronta subjektiivisesta näkökulmasta (heterodiegeettinen kerronta ja sisäinen fokalisaatio) ja
4) hän-kerronta objektiivisesta näkökulmasta (ulkoinen fokalisaatio).

Vieraskieliset vastineet

viewpointenglanti
point of viewenglanti
point de vueranska
Perspektivesaksa
Gesichtswinkelsaksa
Blickpunktsaksa
totška zrenijavenäjä
vaatepunktviro

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.07.2017: Kirjallisuudentutkimus:näkökulma. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:näkökulma.)