Kielitiede:esimorfologia

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

esimorfologia

esimorfologia
Definition esimorfologinen vaihe on lapsen kielenoppimisen aikainen vaihe, jonka kuluessa lapsi alkaa sananmuotojen kartuttamisen: lapsi oppii sanoja toisten puheesta, mutta käyttää niitä tyypillisesti vain yhdessä muodossa
Explanation Nomineista tyypillisiä esimorfologisen vaiheen muotoja ovat yksikön nominatiivi jaottomista tarkoitteista ja yksikön partitiivi ainesanoista ja muista jaollisista tarkoitteista. Muita sijamuotoja esiintyy vasta harvakseltaan, kuten illatiiveja (kotiin, syliin) ja allatiiveja (mulle). Verbien ensimuotoina on suomenkielisten lasten puheessa eniten aktiivin indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muotoja ja yksikön 2. persoonan imperatiiveja: anna, avaa, hyppii, nukkuu jne.

Equivalents

premorphologyenglanti(tarkalleen sama termi)
Premorphologiesaksa(tarkalleen sama termi)

Related Concepts

Sources

LaaloK2011, Dressler&Karpf1995

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.09.2019: Kielitiede:esimorfologia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:esimorfologia.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →